Sennuleirin kuudes tunti oli taas ekstratunti, jolla oli luvassa puomeja. Ratsukseni sain Helmerin, johon tykästyin esteillä viime leirillä kovasti. Ratsukoita tunnilla oli neljä. Menimme taas maneesissa.
Alkuverryttelyssä teimme keskihalkaisijalla siirtymisiä ravista käyntiin kääntämällä sille pitkältä sivulta. Helmeri oli vähän laiskahko, ja sain nohitella sitä hommiin enemmän ja vähemmän onnistuen. Siirtymisissä pyrin käyttämään istuntaa mahdollisimman paljon, etten houkuttelisi Helmeriä vetokisaan. Siirtymiset paranivat hieman, mutta edelleen ne olivat vähän hitaita ja etupainoisia. Lisäsimme siirtymisten lisäksi tehtävään pääty-ympyrän, jolla oli kaksi puomia. Helmeri meni puomit pääsääntöisesti ihan hyvin, vaikka välillä hyytyikin.
Seuraavaksi tulimme keskihalkaisijalla ollutta tehtävää, jossa tulimme puomeja keskihalkaisijalla siten, että niitä saattoi tulla halkaisijaa pitkin, mutta myös osittain lävistäjillä. Humputtelimme tätä ravissa letkassa. Alussa Helmeri kompuroi, kun se ei ravannut riittävän napakasti. Lävistäjäpuomit alkoivat mennä kuitenkin toistojen myötä ihan mukavasti, mutta keskihalkaisijan puomit olivat edelleen vähän takkuisat.
Laukassa tulimme ensin pitkällä sivulla ollutta yhtä puomia, kunnes lisäsimme mukaan myös toisella pitkällä sivulla olleet kolme puomia. Askel oli pahasti hukassa eikä Helmeri vielä oikein laukannut kunnolla. Rämmimme menemään ja erityisesti kolmen puomin linjalla oli melkoisen epätoivoista menoa. Helmeri ei vain ottanut yltääkseen väleihin kunnolla, vaikka se yritti venyttää. Petrasimme hieman yksittäisellä puomilla, mutta kolmen puomin linjan jäi edelleen hankalaksi.
Loppuun tulimme kuvion, jossa oli jo tutut yksittäinen puomi sekä kolmen puomin linja. Siltä puolestaan tultiin vielä aika lyhyellä kaarteella ympyrälle, jonka toisella puoliskolla oli neljä puomia. Tulimme tehtävän myös putkeen molemmista suunnista. Tehtävä meni muuten ensin kivasti, mutta ympyrällä olleet puomit olivat tuhottoman vaikeita. Askel ei sopinut eikä Helmeri saanut mentyä puomeja tasaisesti, vaan pääsi pudottamaan raville tai painamaan tehtävältä melkein kokonaan ulos. Huumorintajuni oli matkassa, ja tyydyin kikattelemaan holtittomalle menolle. Kun tehtävä tultiin putkeen molemmista suunnista, sain keskittymiseni kuntoon, mikä tarttui myös Helmeriin. Vedimme koko tehtävän aiempaan verrattuna oikein hyvin. Laukassa oli parempi rullaus, osuimme puomeille hyvin, ja Helmeri selvitti kaikki välit pienellä kannustuksella oikein. Jes! Tähän onnistumiseen oli hyvä päättää tunti.
Alkutunnista ihmettelin, miten olin viime leirillä hurmaantunut Helmeriin, mutta lopputunnista muistin taas. Helmeri on kiva, kun sen saa hereille, ja se innostuu tehtävistä. Sitä ennen se vähän jää torkkumaan, jos sitä ei jaksa herättää kunnolla. Helmerin kanssa sai tällä tunnilla tehdä töitä, mutta onneksi palkintona oli aika nappiin mennyt tehtävä. Tällaiset pienten hankaluuksien kautta onnistumiseen päättyvät tunnit ovat kyllä kivoja. Tulee melkein olo, että sitähän osaa ratkoa edes osan näistä ratsastushaasteista. Helmerillä olisi varmasti vielä kiva hypätä, mutta saa nähdä, riittävätkö leirin ratsastustunnit siihen.
