Ratsastusleirin 1. tunti: suokkitammalla tarkasteltavana

Terveisiä Ypäjältä! Tänään siis käynnistyi Ypäjän hevosopiston senioreiden koulu- ja esteleiri. Leiriläisiä on yhteensä 29, ja joukossa oli oma seitsemän hengen porukkamme, johon kuuluivat tietysti Nora ja Kaisa. Leiriläiset jaettiin viiteen ryhmään, joista omassani on kuusi ratsastajaa. Ratsukseni ensimmäiselle tunnille sain 2003 syntyneet suomenhevostamma Soolemiion, lyhyemmin vain Sole. Noin 154-senttistä tammaa luonnehdittiin perusratsuksi, joka menee sekä koulua että esteitä. Tämän enempää perustietoja en siitä saanut, mutta lähdin koulutunnille positiivisin mielin. Solelle tuli thiedeman-apuohjat.

Tunti hurahti peruskouluratsastuksen parissa. Aloitimme ratsastamalla kulmat huolellisesti käynnissä. Tehtävään sisältyi myös pääty-ympyrät. Tehtävää jalostettiin myöhemmin siten, että pitkät sivut ja voltit tehtiin ravissa, kunnes lopulta koko tehtävää tultiin ravissa. Oikeassa kierroksessa Sole tykkäsi kenottaa turpansa kanssa vasemmalla, tulipa kovasti Hilanteri mieleen. Opettaja muistutti suoristamaan ensin kaulan, jonka jälkeen hevosta voisi muutenkin suoristaa. Kulmat menivät lopulta kohtuullisesti, kun sain Solen vähän malttamaan niiden aikana, ettei se kipittänyt menemään. Ulkopuolet avut olivat välillä mukana, välillä hukassa, mikä teki kulmista vähän vaihtelevia. Raviosuuksissa Solella tahtoi olla vähän kiirus. Opettaja muistutti pitämään pohkeet pidätteidenkin aikana tuntumalla, mikä pääsi välillä unohtumaan. Solen sai malttamaan, kun tosiaan muisti pohkeet eikä ohjaan jäänyt veto päälle.

Ratsastimme tunnin aikana myös käännöksiä käynnissä ja ravissa pitkältä sivulta keskelle, jossa teimme ensin siirtymän käyntiin ja sitten siitä laukannoston. Toisessa kierroksessa teimme saman kuvion, mutta nyt laukannosto tehtiin ravista. Sole nosti kertaa lukuun ottamatta laukat tosi nätisti ja helposti. Opettaja neuvoi viemään ulkopohjetta vähän taakse, kun pitkältä sivulta käännyttiin keskelle. Tämä siksi käsittääkseni, että ulkopohje paikkasi olemattoman seinän paikkaa, jotta hevoset eivät lähtisi valumaan ulos. Tämä ei tuntunut olevan Solen kanssa ongelma. Tunnin suurimmat riemut olivat juuri laukannostot käynnistä. Sole nosti jokaisen laukan tosi nätisti eikä yrittänyt kipata heti laukan suuntaan karkuun, vaan jatkoi asiallisesti suoraan. Ravista nostetuissa laukoissa annoin avut kertaalleen siten, ettei Sole kuunnellut, vaan kipitti, jolloin laukannosto lähti vähän vyöryen.

Laukkaa ehdimme työstää noston jälkeen pääty-ympyrällä. Sole laukkasi reippaasti, mutta tuntui kuuntelevan hyvin istuntaa. Sain pidettyä ulko-ohjan kohtuullisesti tuntumalla, mikä auttoi pitämään Solen hyvin reitillä. Olisin toki saanut vähän lyhentää ja rauhoittaa Solen laukkaa, mutta ei se mitään kaahausta onneksi ollut. Enemmänkin sellaista, että aloin jo miettiä, millainen tamma mahtaisi esteillä olla. Laukka rullasi mukavasti ja tasaisesti eikä Sole haaveillutkaan pudottelevansa omia aikojaan raville. Laukka olikin varsin miellyttävää istua.

Lopussa ravasimme tovin pääty-ympyrällä. Sole oli kiireinen, ja sain melkoisesti neuvotella sen kanssa vauhdista. Nyt pidätteet tahtoivat vähän jo kaikua kuuroille korville, jolloin Sole pääsi kiiruhtamaan ja kipittämään paikoin turhankin paljon. Välillä aina muistin pohkeen ja ohjan yhteistyön merkityksen, jolloin pidätteet menivätkin paremmin läpi. Kaiken kaikkiaan tunnista jäi ihan hyvä fiilis. Sole pyrki mukavasti itse eteenpäin, mutta otti oikein tehdyt pidätteet vastaan. Ravi oli mukavan pehmeää istua, ja laukka nyt oli vain todella kivaa. Olisin toki toivonut, että olisin saanut Solen vähän rennommaksi ja suoremmaksi, mutta ei tämä yhtään hullumpi aloitus leirille ollut.