Näytetään tekstit, joissa on tunniste Paluknys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Paluknys. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Kolme ratsua yhdellä tunnilla

Sunnuntaille järjestimme Kaisan ja Noran kanssa itsenäisen tunnin Tallinmäelle. Päätimme hupailla siten, ettemme vääntäisi koulua ihan tosissamme, vaan sen sijaan ratsastaisimme jokaisella hevosella tovin. Ratsuiksi saimme Hempan, Hiliman ja Pallen.

Minä aloitin tunnin Hilimalla, jonka kanssa pysyin perusratsastuksessa. Tavoitteeni oli saada Hilimaa rentoutumaan ja pyöristymään. Hilima olikin mukavan rauhallisella tuulella, jolloin se meni käynti- ja raviosuudet sangen tasaisesti. Yritin keskittyä itse olemaan myös rento ja pehmeä etenkin kädellä, etten villitsisi tammaa turhaan hätäiseksi. Pyöreyttä ja rentoutta löytyikin, kunhan sain säädettyä oman vaikuttamiseni samalle tasolle. Ensimmäisen laukan jälkeen Hilima heittäytyi hieman kiireiseksi. Huomasin sitten itse olleeni vähän turhan napakka ja hidas kädellä, mikä varmasti sai Hiliman hämmentymään. Laukkojen jälkeen sainkin pehmentää omaa vaikuttamistani, jotta sain Hilimaa vähän taas rentoutumaan. Kaisa nappasi meistä muutamat videopätkät, joille eivät tarttuneet ihan ne parhaimmat hetket. Oli kuitenkin taas opettavaista nähdä, miten siellä selässä oikein tulee keikuttua.



Hiliman jälkeen vuorossa oli Hemppa, jolla Nora oli puolestaan aloittanut tunnin. Hemppa tuntui hyvällä tavalla omalta itseltään. Tein sen kanssa alkuun muutamat pohkeenväistöt. Kovin tarkasti en niitä alkanut viilata, mutta ne menivät ihan ok. Etuosa olisi pitänyt napata niissä tarkemmin haltuun, mutta muutoin Hemppa teki väistöt ihan asiallisesti. Laukassa puolestaan yritin hakea Hemppaa lyhyemmäksi, mutta silti teräväksi. Askelta sain vähän lyhennettyä, mutta laukan laatu tuntui kärsivän siitä. Yritin säilyttää Hempan lyhyenä ja saada sitä takajaloista pontevammaksi, mutta tälläkään tunnilla en valaistunut sen asian suhteen. Hemppa oli kuitenkin tänäänkin hyvällä tuulella ja toimi mukavasti. Hiliman jälkeen se oli huomattavasti helpompi ratsastaa.

Tunnin viimeisenä ratsuna oli vuorossa Palle, jolla siis sekä Nora että Kaisa olivat jo menneet. Pallen kanssa halusin hurautella muutamat laukanvaihdot. Tein muutamia vaihtoja lävistäjillä, ja ne sujuivat helposti. Muutoin ravailin hieman ja nautin Pallen hyvästä laukasta. Kummempia en alkanut Pallen kanssa puuhata, jotta se ei aivan väsähtänyt. Laukan jälkeen ravasimme lyhyen tovin, jonka jälkeen hyppäsin kävelyttämään Pallen maasta käsin kuvaten samalla Kaisan ja Noran menoa.

Olipa kiva mennä yhdellä tunnilla kolmella eri hevosella. Sinällään tämän tunnin ratsut toimivat samankaltaisesti, mutta jokaisella oli oma juttunsa, johon kiinnittää huomiota. Hiliman kanssa sain miettiä tasaisuutta ja rentoutta. Hempan kanssa sen sijaan piti muistaa säilyttää aktiivisuus. Pallen kanssa taas ehkä vähän molempia: niin rentoutta kuin aktiivisuutta. Samalla oli myös hauska nähdä samat hevoset Noran ja Kaisan ratsastamana. Ihanaa, kun voi välillä vähän hupailla hyvässä seurassa!

Videoista kiitos Kaisalle!

lauantai 19. joulukuuta 2015

Arabin kyydissä

Lauantain toinen ratsastus hurahti itsenäisellä tunnilla Tallinmäellä. Ratsuksi valikoitui sangen yllättävä tapaus: 2005 syntynyt arabiruuna Paluknys eli tuttujen kesken Palle. Tämä kaveri on noin 155-senttinen ja taitaa koulupuolella vaativankin puolen asioita. Estepuolella se on vielä aloittelija, mutta meni edellisissä kotikisoissa hienosti 40 ja 50 sentin luokat. 

Pallen kanssa päätin tutustella ensin perusratsastuksen kautta. Alkuverryttelyn menin tuntilaisten loppuravin matkassa, mutta sen jälkeen sain ylellisesti ratsastaa yksin maneesissa. Aluksi kävelimme ja ravasimme niin uraa myöten kuin isoja ympyröitä pyöritellen. Palle eteni hieman enemmän ylös kuin eteen, joten koetin rohkaista sitä venyttämään askelta lyhentämisen sijaan. Pallen kanssa huomasin nopeasti, kuinka herkästi reagoi istuntaan. Niinpä sain vakauttaa omaa olemistani mahdollisimman hyvin, etten sitä kautta hidastuttanut hevosta. Vasen kierros sujui ihan mukavasti, mutta oikeassa kierroksessa en saanut asetusta kovin hyvin läpi. Palle tuppasi jäämään siinäkin kierroksessa vähän asettuneeksi vasemmalle. Koetin houkutella sitä asettumaan oikealle, mutta suurempaa läpimurtoa emme tässä tunnin aikana saaneet.

Alkuverryttelyn jälkeen menimme muutamia pohkeenväistöjä niin uraa myöten kuin siltä keskemmäs ja siitä takaisin väistättäen. Väistöt teimme käynnissä ja ravissa. Niissä sain taas miettiä istuntaani, ettei se sekoittanut apuja. Palle väisti käynnissä mukavasti pienillä avuilla. Se tuppasi pikkuisen hidastamaan väistössä, minkä tulkkasin istuntani syyksi. Kun sain parsittua itseäni paremmin kasaan, pysyi eteneminen väistöissä tasaisempana. Väistöt ravissa sujuivat hieman epätasaisemmin. Palle tahtoi taas enemmän koota askelta kuin mennä rennosti väistättäen. Saimme kuitenkin sujuviakin pätkiä, mikä oli opettavaista näin herkän ratsun kanssa. 

Laukka Pallella oli lystiä ja siinä tuntui olevan varaa säädellä vaikka miten. Nostossa muistin pyytää laukan ulkopohkeella, sillä Palle on koulutettu nostamaan laukka siten. Palle tarjosi ensimmäisenä lyhyempää, mutta silti ihan etenevää laukkaa. Se myös venytti askeltaan mukavasti ja laukkasi hyvin eteen, kun sitä vain siltä pyysi. Sangen näppärää! Pallen herkkyys istunnalle tuli taas laukassakin esiin. Oma pieni horjahdus aiheutti sen, että kertaalleen Palle vippasi itsensä uralla myötälaukasta vastalaukkaan. Sen onneksi sai korjattua helposti takaisin. Fiilistelin tovin laukkaa, kunnes minun oli tietysti pakko kokeilla laukanvaihtoja lävistäjillä. Voi jee! Olipa helppoa ja sujuvaa. Palle tajusi vaihtopyynnöt helposti ja teki vaihdon ilman mitään hidastuksia. Tästä innostuneena piti kokeilla vielä vaihtoja keskihalkaisijalla. Omissa avuissa ja niiden ajoittamisessa oli puutteita, mutta parhaimmillaan saimme kolme vaihtoa keskihalkaisijan aikana. Palle yritti kovasti ymmärtää ja aina tajutessaan vaihtoi laukan mukavasti.

Loppuravissa hain Pallea vähän venyttämään eteen ja alas. Tässä sain hieman houkutella sitä ennen kuin se tohti lähteä pikkuisen venyttämään. Taputtelin Pallen hyväksi ja taluttelin loppukäynnit maasta käsin. Olipas tämä hauska kokemus! Palle on sekä herkkä että kovin yritteliäs ja kuuliainen tapaus. Se ei vedellyt hernepeltoja turpaansa, vaan yritti parhaansa mukaan ymmärtää ratsastajaa. Sympaattinen kaveri kerrassaan, ja onneksi sain mahdollisuuden kokeilla sitä.