Leirin 18. tunti ja samalla viimeinen tunti hurahti leirikisojen parissa esteillä. Tyyliestekilpailussa estekorkeuksia oli useampia, ja niistä sai valita itselleen ja ratsulleen sopivan. Minun ratsunani toimi Lola, jonka kanssa hyppäsin 80–90 sentin radan.
Lola oli ollut aamupäivän tunnilla, joten kävin verryttelyssä aika pikaisesti askellajit läpi. Lola tuntui omalta itseltään, joten patistelin lähinnä itseäni. Pyrin ratsastamaan pohkeet läpi, jotta Lola ei oikoisi kaarteissa sekä laukkaisi venymättä pitkäksi. Lola toimikin ihan mukavasti. Verryttelyhypyt otimme pystylle sekä muurille. Ne sujuivat ihan hyvin, vaikka laukka ei ollut paras mahdollinen. Taisimme kertaalleen keilata pystyn puomin alas, kun tulimme turhan rauhallisessa laukassa sille. Skarppasin sen jälkeen hieman, ja loput hypyt sujuivat ihan hyvin. Hyppäsimme luokat käänteisessä korkeusjärjestyksessä eli 80–90 senttiä oli ensin. Ehdin katsella parisen rataa ennen kuin tuli oma vuoro.
Matkaan lähdimme oikeassa laukassa. Lola eteni ihan hyvin, ja kaarre ykköselle tuli asiallisesti. Ykkönen ylittyikin sujuvasti. Kakkoselle tulimme viidellä askeleella, ja sekin ylittyi ongelmitta. Kolmoselle ajauduimme aavistuksen lähelle, mutta maltoin odottaa, ja Lola pääsi hyppäämään okserin puhtaasti. Lähestymisessä neloselle Lola hieman venähti, jolloin hypystä tuli laaka. Viitoselle tulimme hitusen kiirehtien, mutta Lola selvitti senkin puhtaasti. Kuutoselle tullessa aloin arkailla mutaisampaa kohtaa, jolloin päästin laukan sammumaan. Niinpä emme tulleet sille hyvään ponnistuspaikkaan, ja niin siltä lähti harmittavasti puomi mukaan. Sain kuitenkin kasattua ajatukset ja keskityttyä radan viimeiseen esteeseen eli seiskaan. Lolakin tuntui terävöityneen pudotuksesta, jolloin pääsimme seiskan yli puhtaasti, ja suorituksemme oli siinä. Harmittavat neljä virhepistettä, mutta muuten mukavaa ja hyvällä tavalla huoletonta menoa.
Tuomarina toimi päivän aiemman tunnin opettaja. Arvostelun seitsemän kohdan numeroina oli 6, 6,5 ja 7. Kehuja tuli hyvistä teistä ja rytmistä sekä Lolan pyöreistä hypyistä. Petrattavaa taasen olisi ollut parissa huonommin sujuneessa lähestymisessä. Yhteispisteemme olivat 45, mutta pudotuksen takia meillä ei ollut ruusukesijoille mahdollisuuksia, vaan sijoituimme loppupäähän. Olin kuitenkin rataan muutoin tyytyväinen samoin kuin hienoon Lolaan. Tamma oli edelleen varma ja tasainen hyppääjä, jonka kanssa sai nauttia menosta.
Leirin viimeinen ratsastus päättyikin hyviin fiiliksiin, mikä kyllä tiivisti koko viikon. Kaiken lisäksi 18 ratsastuskertaa mahtui leiriin helposti. Ehkä meitä olisi kuitenkin saanut piiskata enemmän, kun virtaa jäi noin moneen ekstratuntiin vielä. Tykkäsin kuitenkin tunneista ja opettajista samoin kuin hevosista. Ratsastin tällä kertaa eri hevosia reippaasti enkä aivan jumitellut samojen kanssa. Saimme vielä todistukset leiristä, johon oli tiivistetty kahden pääopettajan kommentit: "Sinulla on hyvä ryhti ja ratsastat siististi ja pehmeästi. Saat hevosen liikkumaan kivasti, vähän voit vaikuttaa hevoseen rohkeammin, hevosen muoto paranisi. Ristiselkä hieman jäykkä, pyöreämmällä alaselällä saat joustoa lisää. Nuorella hevosella selvemmin saat ratsastaa pohkeella hevosta ohjaa ja tuntumaa kohti." Näitä asioita onkin hyvä pitää mielessä jatkossakin. Kiitos taas antoisasta viikosta, Einolan porukka sekä oma poppoomme!