Sennuleirin toiselle tunnille sain etukäteen testattavakseni haluamani Kalistron. Ali on 2009 syntynyt ruuna, joka on noin 171-senttinen. Ruunaa kuvaillaan näyttäväksi ja osaavammille hyväksi ratsuksi. Jatkoimme edelleen viiden ratsukon ryhmässä. Tällä tunnilla pääsimme treenaamaan avotaivutuksia. Menimme tunnin maneesissa sateen takia, ja sen piti leirin toinen pääopettajista.
Alin selässä oli ihan sopiva olo, vaikka ruuna oli näyttänyt maasta aika isolta. Aloitimme nopeasti käynnissä tehdyillä avotaivutuksilla. Maneesin toisessa päädyssä oli peilit, mikä oli tosi hyvä juttu tätä tehtävää ajatellen. Avotaivutukset teimme pitkille sivuille. Aika pian käynnin jälkeen siirryimme ravissa tehtyihin avoihin ja tulimmepa niitä myös laukassa.
Aluksi minulla oli haeskelua avotaivutuksissa. Ali eteni ihan mukavasti itse ja hakeutui tuntumalle, joten sain aikaa pohtia oikeita apuja. Avot alkoivat onnistua, kun sain sisä- ja ulkopohkeen toimimaan yhteen. Istunta ei tällä kertaa ollut ihan niin pahasti vinkkaralla kuin edellistunnilla. Kun sain pohkeet töihin, onnistuivat avot kohtuullisesti molempiin suuntiin. Ravissa Ali lähti välillä hieman juoksemaan alta, jolloin sain keskittyä myös siihen, että se malttoi odottaa. Ravissa avot olivat hieman haastavampia, mutta onneksi niitä ehdittiin tehdä hyvä tovi. Alin ravissa oli aika helppo istua, mutta hetkittäin keskivartalon tuki petti, ja Ali käytti sen hyväksi venähtämällä pidemmäksi. Pääsipä se välillä myös nykimään minut irti satulasta, kun istunta ei ollut riittävän jämäkkä.
Pysyimme vielä avotaivutusten parissa laukassakin, minä Alin kanssa ehkä enemmän avotaivutusmaisessa tehtävässä. Ajattelin avotaivutusta apuna hevosen suoristamiseen. Laukassa Ali lipsahteli hieman reitiltä, joten sain täsmentää pyyntöjäni sekä pitää sen pohkeilla raiteilla. Ali myös kuunteli istuntaa ja näpäytti minua pudottamalla raville, kun istuntani petti tai heilahdin selässä. Siinä tulikin sitten hyvin treenattua istunnan vakauttamista. Alin laukka rullasi aika makeasti ja parani vain, kun sain suoristettua sitä, jolloin se pääsi pyöristymään. Laukkaa oli kiva fiilistellä, ja avotaivutusmaisen liikkeen apu oli ilahduttava nähdä heti käytännössä. Laukassa aloin jo vähän pohtia, mahtaisiko Alilla olla kiva hypätä. Laukka ainakin tuntui tosi kivalta.
Loppuravissa Ali oli vähän kiireinen, mutta tasoittui hiljalleen. Olipa kiva tunti ja ratsu! Olin nähnyt Alin aiemmalla tunnilla, jolla se näytti kivalta. Odotukset sen suhteen täyttyivätkin hyvin. Alilla menisin mieluusti vielä toistekin tällä leirillä, sen verran hyvä mieli siitä ja tunnista jäi. Etenkin siitä laukasta, sellaista lisää!
