Mitä olisi kesä ilman ratsastusleiriä? Tähän ei onneksi tarvinnut keksiä vastausta, sillä suuntasimme omalla leiriporukallamme viime kesältä tutulle Einolan tallin sennuleirille. Leirillä ratsastajia oli yhteensä 16. Kelit eivät olleet maanantaina puolellamme, mutta ensimmäisen tunnin aikana onneksi tuli vain pientä tihkua. Ensimmäisen tunnin ratsuksi sain Lilijan, 2004 syntyneen puoliveritamman. Liljaa kuvaillaan rauhalliseksi, osaavaksi ja kiltiksi. Ratsastimme tämän tunnin viiden hengen ryhmässä.
Tunti hurahti perusratsastuksen parissa. Pyörittelimme ympyröitä, tulimme kolmikaarista kiemurauraa ja lopputunnista väistätimme hevosten takaosia ympyrällä ulommas. Lilja tuntui tunnin alusta lähtien perusmukavalta ratsulta. Mikään vauhtihirmu se ei ollut, mutta liikkui paremmin, kun sitä vähän muistutti. Liike myös hiipui helposti, jos Liljan jätti itsekseen.
Vasemmassa kierroksessa sain pehmitellä Liljaa hieman enemmän kuin oikeassa, mutta mikään rautakanki se ei ollut kumpaankaan suuntaan. Asiat helpottuivat aina, kun muistin pitää Liljan liikkeellä. Oma istunta tuntui olevan tänään kunnon kierteellä, mikä varmasti sai Liljankin vinkkaralle. Kolmikaarisella kiemurauralla kaarteet oikealle menivätkin ihan mukavasti, mutta keskikaarre vasemmalle oli aina vähän lankkuna etenemistä. Yritin asetella ja taivutella, mutta vajavaiseksi jäi.
Laukassa emme tehneet kummempia, vaan otimme sitä molempiin suuntiin tunnin aikana. Liljan laukka tuntui kivalta, vaikka se tarjosi helposti hidasta etenemistä. Herättelin sitä töihin, mitä se hieman protestoi minipompuilla tai vastaavilla. Samalla nämä protestit saivat tammaa silti liikkumaan paremmin. Hiljalleen laukka alkoikin pyöriä paremmin, ja Lilja tuntui kivalta.
Takaosan väistätykset ympyrällä vaativat sen, että sain Liljan etuosan ensin haltuun. Väistätyksiä teimme vain oikeassa kierroksessa. Ilman etuosan hallintaa tamma vain pullahti mutkalle eikä puhettakaan, että takaosa olisi voinut väistää minnekään. Käynnissä oli hyvin aikaa saada etuosa haltuun, jolloin väistätyksetkin alkoivat onnistua. Jäin vähän liikaa tässä ohjaan kiinni, mikä sai Liljan tietysti jännittymään. Pidätteitä toki sai ottaa, mutta olisin saanut olla nopeampi antamaan periksi. Ravissa tehtävä muuttui vähän hankalammaksi, mutta pieniä, parempia hetkiä siinäkin onneksi tuli.
Loppuravissa teimme vielä muutamat askeleenpidennykset ravissa lävistäjille. Meillä ne jäivät sangen vaatimattomiksi. En ollut ratsastanut Liljaa reagoimaan pohkeeseen kunnolla, mikä näkyi tehtävällä. Aavistuksen verran saimme kuitenkin eroa. Pehmittelimme hevosia vielä myös ratsastamalla kaarevia teitä reilusti asetellen ja taivutellen. Linja tarjosi tässä kivoja hetkiä ja liikkui itsestään alkutuntia paremmin. Tämän tunnin perusteella Lilja oli mukava ratsu, tasainen ja rauhallinen. Heräteltävää siinä oli, mutta tervakavio se ei ole millään. Sellainen hyvä tuntiratsu, jonka kanssa oli mukava mennä ensimmäinen tunti.
