Sennuleirin viidennellä tunnilla oli koulua, ja ratsukseni sain 2009 syntyneen Angola-tamman. Noin 175-senttistä Lolaa kuvaillaan isoliikkeiseksi tammaksi, joka on huolellinen esteillä ja hyvä koulutunneilla. Viiden ratsukon tunnin menimme maneesissa ja pääsimme treenaamaan niin pohkeenväistöjä kuin avotaivutuksia.
Aloitimme tulemalla keskihalkaisijalle käynnissä ja menemällä se mahdollisimman suoraan. Lola tuntui vähän kenottavan etuosalla oikealle ja takaosalla vasemmalle. Korjasin ensin liian isosti, jolloin Lola meni enemmän mutkalle. Sain ohjeeksi korjata kevyemmin sekä enemmän istunnalla, mikä auttoi hyvin Lolan kanssa. Sain toki tehdä töitä pohkeilla, mutta ohjalla huomattavasti vähemmän.
Seuraavaksi tulimme keskihalkaisijalle ja teimme pohkeenväistön uralle. Tulimme tehtävän molemmista suunnista niin käynnissä kuin ravissa. Molemmissa suunnissa sain napata Lolan ulkopuolen haltuun ennen kuin väistöt lähtivät onnistumaan. Lola kuunteli istuntaa hienosti, jolloin sen ollessa kunnossa, ei pohkeella tarvinnut juuri väistättää nimeksikään. Ravissa Lola vähän kiirehti, ja hukkasin aluksi ulkopuolen hallinnan, jolloin väistöt eivät lähteneet. Kun sain ulkopuolen kontrolliin ja Lolan säilyttämään kohtalaisen ravin, saimme kivojakin raviväistöjä.
Oikeaa laukkaa otimme tunnilla ihan vain uralla ja ympyröillä. Lola pääsi venymään tavarajunaksi, kun istuntani ei pitänyt. Niinpä minulla ei oikein ollut hallintaa siihen, ja Lola laukkaili menemään oman mielensä mukaan. Maneesi kävi kovin ahtaaksi. Ympyröillä sain parin askeleen ajan aina hallintaa, mutta viimeistään pitkillä sivuilla Lola paineli menemään oman mielensä mukaan. Enemmän jämäkkyyttä istuntaan, niin Lolakin olisi lyhentynyt ja tasoittunut.
Vasemmassa laukassa teimme pitkille sivuille avotaivutuksia. Aluksi Lola vain kiirehti menemään samoin kuin oikeassa laukassa, mutta taistelin sinnikkäästi istuntani korjaamisen kanssa. Hiljalleen aloin tajuta, miten sain istuntaani otetta, jolloin Lola tuli paremmin hallittavaksi. Tajusin istua avotaivutuksessa suorempana ja olla könöttämättä avotaivutuksen puolelle, jolloin palaset loksahtelivat paremmin kohdalleen. Saimme Lolan kanssa muutamia asiallisia avotaivutuksia, joissa minä istuin rauhassa, ja Lola teki osuutensa hyvin. Jes, olipa kiva fiilistellä hyviä hetkiä, jotka olivat ihanan vaivattomia.
Tunnin lopuksi haimme vielä hyvää ravia. Lolalla oli hieman kiire, mutta hiljalleen sain sen vähän tasoittumaan. Lola vaikutti varsin osaavalta, mutta taisin olla vähän turhan jämpti ratsastamaan sitä sen sijaan, että olisin osannut herkistyä sen taajuudelle. Tuntiin mahtui kuitenkin kivoja pätkiä ja oman vaikuttamisen onnistuneita muokkauksia, jolloin treenistä jäi ihan hyvä mieli.
