Liekö alitajuntani tuumannut, että tarvitsen vielä kisoja varten treeniä, kun lauantain ansiosta viikon hyppysaldoksi tuli neljä tuntia. Lauantai kruunasi viikon, ja sen kerran estetunti hurahti toiveeni mukaisesti
Nassella Tallinmäellä. Tunti oli jo aamukymmeneltä, mikä tuntui muka hurjan aikaiselta. Ratsukoita tunnilla oli kaikkineen viisi, ja esteet meidän kohdallamme nousivat ehkä jonnekin 60 senttiin, jos sinnekään.
Verkassa Nasse tuntui hitaammalta kuin aikaisemmin. Koetin nohittaa sitä liikkumaan itse, mutta löysäilin enkä jaksanut komentaa tarmokkaasti. Niinpä meno oli vähemmän yllättävästi aika vaisua. Arvelin kuitenkin, että Nasse voi innostua ensimmäisten hyppyjen jälkeen, joten en sitten jäänyt murehtimaan alkuverkan hitautta. Tämä tosin osoittautui virhearvioksi, sillä minun lisäkseni ilmeisesti Nassellakin oli vielä unihiekkaa silmissä.
Kirjoituslaiskuuksissani selostan vain kahdesti hypätyn radan, joka luonnollisesti koostui aiemmin tehtävinä hypätyistä esteistä. Matkaan lähdettiin oikeassa laukassa. Ykköselle tuli vähän huono tie, kun en osannut käyttää suoraa tilaa hyväksi kaarteen jälkeen. Nasse kuitenkin hyppäsi pienellä rohkaisulla, ja väliin meni seitsemän askelta. Kakkonen ylittyi ihan ok, ja laukka pysyi oikeassa. Kolmoseste oli kumossa olleella öljytynnyrillä viritetty versio. Nasse hyppäsi sen vähän tuijotellen, mutta silti varmasti. Itse jäin varmistelemaan tätä ehkä turhaakin, jolloin en ollut pyytämässä laukanvaihtoa. Niinpä vasen laukka nostettiin ravin kautta. Nelosellekin tuli kaarrettua vähän turhan jyrkästi, jolloin laukka sammui. Sen seurauksena Nasse kopautti siitä puomin alas. Laukkakin piti korjata vielä ravin kautta takaisin oikeaksi. Viitosen ja kuutosen linja meni neljällä askeleella, joskin vähän kiikun kaakun. Pienellä yrittämisellä se olisi voinut mennä sujuvammin kolmella. Seiskalle sain ratsastettua onneksi vähän paremman tien, jolloin laukka vaihtui, ja pääsimme kasille ihan hyvin. Toisella kierroksella sähellystä oli vähän enemmän, kun yritin epätoivoisesti paikata ensimmäisen kierroksen virheitä. Sen seurauksena unohdin olla rauhassa, jolloin tartutin häsellyksen Nasseenkin. Ei mitään jättisuuria virheitä, mutta kuitenkin rutkasti viilattavaa.
Kivaa tässä tunnissa oli se, että Nasse meni kiltisti kaikkien esteiden yli. Miinusta ropisee minulle ensinnäkin siitä, etten piitannut ratsastaa hevosta reippaaksi jo alussa. Tai edes silloin, kun Nasse ei alkanutkaan liikkua itse hyvin ensimmäisten hyppyjen jälkeen. Sujumaton laukka aiheutti varmasti osansa hankaluuksista eikä oma matkustajaksi heittäytyminenkään ollut kauhean hyvä ratkaisu. Jotenkin jäi vähän olo, että olin niin fyysisesti kuin henkisesti unessa. Ehkä tällaiset aamutunnit eivät vain sovi minulle, ellen ole varmasti ehtinyt herätä rauhassa. Toisaalta ajattelin optimistisesti, että ehkä tämän kerran rämpiminen voisi enteillä sitä, että sunnuntain kisoissa menisi hyvin. Enteili tai ei, pitäisi silti ratsastaa joka kerta omana kokonaisuutena. Ei silti jäänyt harmittamaan kovin paljoa, vaikka tämä kerta oli kaukana siitä
hyppykerrasta Nassen kanssa, jolloin vähän tykästyinkin siihen.
