Kirjavan ratsun kyydissä

Easy Noran ratsastamana.

En ehtinyt edes miettiä tiistain ratsastussuunnitelmia, kun valmis ehdotus tuli kuin tilauksesta. Noran vuokrahevosen omistaja nimittäin kysyi, ehtisinkö hoitaa ja ratsastaa Easyn tänään. Niinpä suuntasin tallille ja pääsin puhdistamaan karsinan ja laittamaan ruoat, mikä oli kivaa pitkästä aikaa tehtynä. Karsinassa tämä joskus hapantakin naamaa esittävä tamma keskittyi aamuheiniinsä, joten sain rauhassa harjailla ratsun kuntoon. Kiukkuisia mulkaisuja ja leuanloksautteluita sain vasta satulavyötä kiristäessä eli aika hyvin meni. Easyhän on tosiaan 2001 syntynyt tamma, joka ostettiin alun perin Oulunsalon ratsastuskoululle, josta siirtyi nykyiselle omistajalleen. Koulupuolelta Easy on käynyt Noran kanssa hakemassa kahdesti hyväksytyn helpon A:n suorituksen ja esteillä sillä on ainakin aikoinaan menty 120 sentin ratoja. Easyllä kisataan myös kenttää eli tammasta on moneksi. Säkäkorkeudeltaan tamma on noin 151 senttiä, joskin näytti maasta käsin mittailtuna jostain syystä pienemmältä.

Aloitin ratsastuksen tekemällä siirtymiä. Easy oli hieman tahmea alussa, liekö sitten testaillut vierasta kuskia. Pysähtymiset puolestaan sujuivat todella helposti istunnalla. Liikkeelle lähdöt olivat myös ihan ok, mutta olisin saanut hakea niihin energisyyttä. Ravi nousi käynnistä myös aika helposti, mutta hevosen pää teki melkoisia heilahduksia niiden aikana. Ravista käyntiin päästiin taas kivasti istunnan avulla, mikä ihastutti kovasti. Noran blogista olin vilkaissut, että aikanaan Easylle vaikeampi kierros oli vasen. Oman vinouteni vuoksi vasen kierros olikin vaikeampi, sillä ratsu yritti puskea vähän sisälle. Oikeaan puolestaan mentiin helposti, ja asetuksetkin tulivat vaivattomasti. Vasempaan menoa paransi oman istunnan korjaaminen ja sisäpohkeen aktivoiminen.

Tunnin varsinaiseksi aiheeksi päätin ottaa väistöt. Tein väistöjä käynnissä ja ravissa väistättäen aina pitkän sivun alusta keskemmäs ja siitä taas takaisin uralle. Käynnissä meno oli jälleen vähän hidasta. Väistöaskeleet tuntuivat kuitenkin tulevan kohtuullisen hyvin etenkin vasemmalle tai ainakin niin kuvittelen istuntani tunteneen. Oikealle taas omassa istunnassa oli sen verran korjattavaa, että joitain pätkiä taidettiin mennä ilman väistöaskeltakaan. Istunnan korjaaminen ja sisäpohkeella väistättäminen tuntuivat melko vaikeilta tehdä yhtä aikaa. Kroppa kinnasi pahasti vastaan, kun yritin korjata lantiotani suoremmaksi. Taikasana eli venyttely on taas päässyt unohtumaan. Sinnikkäästi yritin kasailla itseäni oikeinpäin ja sen onnistuessa väisti Easykin kivasti. Väistöjen aikana sain myös tammaa vähän rauhoittumaan levottoman päänsä kanssa ja pyöristymäänkin. Testasin käynnissä vielä väistöjä pitämällä etuosan uralla ja väistättämällä takaosan sisemmäs. Vasen kierros sujui taas kivasti, mutta oikeaan apuni taisivat olla epämääräisiä, sillä Easyn vauhti hidastui ja se pyrki jatkamaan eteenpäin, vaikka vastassa oli aita. Vino istuntani aiheuttaa siis melkoisen epäselviä apuja.

Ravissa väistöt sujuivat hieman energisemmin. Jälleen väistöt vasemmalle tuntuivat menevän kuin vettä vain kevyillä avuilla. Oikealle jankkasin taas itseni asettelun kanssa, mutta siinäkin suunnassa pääsimme nopeammin yhteisymmärrykseen. Easy tuntui kuuntelevan istuntaa melkoisen herkästi, jolloin pääsin itse treenaamaan sitä, etteivät apuni jää varmistelun vuoksi päälle, vaan vaikutan vasta, kun hevonen lakkaa tekemästä pyydettyä. Easy ei tarvinnut monia muistutuksia, joten oli kiva luottaa hevosen tekevän sitä, mitä on pyydetty sen sijaan, että pusertaa ja ähertää varmuuden vuoksi. Väistöjen aikana Easy meni myös aika tasaisesti, joskaan ei pyöreänä. Muualla ravatessa ratsun pää seilasi välillä kuolaimen alle, välillä taas korkealle ylös. Olisi pitänyt kertailla Noran blogista, millä keinoin tammaa saa rauhoitettua päänsä kanssa.

Laukkaa otin ensiksi ympyrällä ja uraa seuraten. Oikea laukka nousi aika säpäkästi ja suorien avautuessa tamma reipastui hieman. Ympyröillä puolestaan se painui moniksi hetkiksi melkoisen alas kuolaimen alle tai sitten ravisteli päätään. Vasempaan kierrokseen vauhtia oli oikeaa enemmän, mutta silti hallittavissa määrin. Yritin miettiä, reagoiko ratsu istuntani muutoksiin päänheilautuksilla, joten yritin pitää itseni mahdollisimman hyvin paketissa. Jostain syystä huomasin kuitenkin nojaavani eteen, mitä yritin aina huomion tehdessäni korjata. Mistähän tämä uusi vaiva mahtui johtua? Ei ainakaan satulasta, sillä koulupenkissä oli varsin mainion tuntuista istua. Lopuksi kokeilin vielä laukassa muutamat väistöaskeleet uralta keskemmäs. Ne lähtivät aika helposti, mutta ajoittain Easy myös kiihdytti niiden aikana. Mitään päätöntä meno ei ollut, mutta olisin saanut hallita laukkaa enemmän matkustamisen sijaan. Vasemmalle väistöä yrittäessä tuli kertaalleen ravirikko. Seuraavalla yrityksellä ymmärsin vähän tehdä puolipidätteitä väistöä pyytäessä, jolloin homma onnistui paremmin.

Ratsastelun jälkeen Easy oli hikinen, mutta epäilen aurinkoisen päivän aiheuttaneen sen ennemminkin kuin treenailujeni. Pidin kyllä pitkin ohjin mentyjä kävelyhetkiä aika usein enkä osannut piiskata itseäni kunnon kouluvääntöihin. Toisaalta ensimmäistä kertaa uuden hevosen kanssa itsenäisesti mentynä voi ehkä ottaakin rauhallisemmin. Easyssä ihastutti herkkyys istunnalle ja alun jälkeen löytynyt into mennä reippaammin. Ravi- ja etenkin laukkaosuuksien jälkeen tamma nimittäin rikkoi itsekseen monta kertaa raville ja turhautui vähän, kun toppuuttelin sen odottamaan. Mietinnän aihetta puolestaan jätti päänviskominen liki jokaiseen suuntaan. Oma tuntumani ohjista ja pohkeiden käyttö on tiettävästi onnetonta, mikä ei varmasti ilahduttanut tätä ratsua. Onneksi tuntiin mahtui muutamia tasaisiakin hetkiä, joten saatoin välillä kuvitella istuvani kohtuullisen oikein. Tämä kerta oli kaiken kaikkiaan kiva ja sytytti melkein kipinän hankkia taas itsellekin oma vuokrahevonen.