Aloimme jo alkuraveissa ylitellä kahta puomia mahdollisimman tasaisesti. Ensimmäisillä ylityksillä Nasse esitti ihmeellisen puolihypyn ja toisella puolestaan lähti laukalle. Muilla kierroksilla se olikin jo tottunut menoon ja ylitti puomit kuin vanha tekijä. Nasse yritti alussa vähän nihkeillä, mutta uskoi vikkelään, että nyt muuten liikutaan. Laukassa puomien väliin pistettiin ensin tasaiset viisi ja sitten reippaammat neljä. Molemmat askelmäärät loksahtivat meillä väliin ilman ongelmia.
Ensimmäiset hypyt otettiin ratapiirroksen esteille numerot 1 ja 2. Ykkönen oli kavaletti, ja se ylitettiin tulemalla oikeassa kierroksessa. Siitä jatkettiin vasemmalle laukka vaihtuen ja suunnattiin kakkosportille uran kautta laukaten. Siitä taas laukka vipsautettiin oikeaksi ja otettiin vielä tarvittaessa jatkoa. Lähdimme Nassen kanssa vähän hitaasti liikkeelle, mutta oikea laukka vaihtui kuitenkin kavaletilla vasemmaksi, sillä se on Nassen parempi laukka. Kakkosesteellä saimme myös oikean laukan ja matka jatkui helposti. Sittenpä uudelleen ykköstä tultaessa laukka ei vaihtunut, kun jäin itse häseltämään reitin kanssa. Nasse kuitenkin vaihtoi kohtuullisen nopeasti ravin kautta myötälaukan, joten tehtävä riitti meille.
Sitten hypättiin esteet 2, 3 ja 4 aloittaen vasemmasta kierroksesta. Meillä laukka ei tainnut ensimmäisellä kerralla vaihtua, joten nopeasti ravin kautta uusi laukka. Olin kuitenkin aika myöhässä tässä yrityksessä ja johtamiseni söi paljon kaarretta, joten tulimme lähelle kolmosta ennen kuin laukka pyöri kunnolla. Nasse päätti kuitenkin pelastaa minut ja hyppäsi esteen. Kolmosen ja nelosen väliin laukkoja taisi mennä kuudesta seitsemään. Sitten tehtävään lisättiin vielä loppuun este 5. Nyt saimme vasemman laukan oikeaksi jo esteellä 2, linja meni ihan hyvin, ja laukka vaihtui vielä esteellä 5 vasemmaksi. Nasse tuntui kuuntelevan pyyntöjäni aika kivasti, ja omasta mielestäni ratsastin sitä paremmin esteille. Sen hyppypaikat oli myös aika helppo nähdä, jolloin mukautumiset eivät tuottaneet ongelmaa. Ennen rataa hyppäsimme vielä esteet 5 ja 6. Nasse oli edelleen mukavasti hereillä ja saimme oikean laukan vaihtumaan vasemmaksi jo ensimmäisellä esteellä. Tietä olisi voinut vähän parantaa, sillä nyt tahdoin unohtaa ratsastaa ensimmäisen esteen jälkeen vähän suoraan. Sen sijaan kaarsin jo hypyssä vähän liikaa, joka söi laukkaa hieman. Nasse kuitenkin reippaasti hyppäsi pienen portin yli.
Toiselle kierrokselle lähdettäessä mietin, että on se jo kumma, jos en saa menoa paranemaan. Niinpä otin pidemmän laukkapätkän alkuun, jossa tuumasin Nasselle, että nyt edetään. Nasse otti pyyntöni hienosti vastaan, jolloin ykkönen ylittyi hyvin laukan vaihtuessa oikeasta vasempaan. Kakkosella saatiin taas laukka takaisin oikeaksi ja tie juuri ja juuri aikaisempaa vähän paremmaksi. Pienellä lisätsempityksellä Nasse pysyi liikkeessä, jolloin kolmosen ja nelosen linja meni sujuvammin. Viitoselle tuli hyvä hyppy, laukka vaihtui ja kuutonen ylittyi näpsäkästi laukan vaihtuessa vasemmaksi. Spurttasin vielä vähän ennen seiskaa, jolloin Nasse liiteli välin paremmin yltäneillä neljällä askeleella. Ja niinpäs rata oli ratsastettu paljon paremmin ja sujuvammin! Olin hurjan tyytyväinen ja huutelinkin muille, että onpas Nasse vain huippu ratsu. Opettaja oli menoomme tyytyväinen myös ja sanoi, että johtamiseni olivat olleet varsin toimivia.
Tämän tunnin aikana tuli taas olo, että onhan minulla sittenkin jotain otetta näihin esteisiin. Nassekin oli minulle vallan mainio esteratsu, sillä sen kanssa tehtävät tuntuivat ihmeen vaivattomilta. Tuntiin ei mahtunut mitään rytkähdyshyppyjä tai kummallisia hidasteluita ennen esteitä, vaan meno oli varsin sujuvaa. Olin ihan mielissäni ja aloin salaa haaveilla, että Nassella haluan kyllä hypätä toistekin. Toivottavasti tämä kerta ei siis ollut vain tuurin ansiota, niin ei tule sitten yllätystä ensi kerralla.
