sunnuntai 12. elokuuta 2012

Jälleen tolkun kuusivuotiaan kyydissä

Yksi estekisojen seuraamisella höystetty ratsastukseton päivä tuntui niin kummalta, että sunnuntaina oli jo päästävä selkään. Tallinmäelle järjestyi tunti minulle ja Kaisalle, ja aiheeksi toivoimme esteitä, puomeja tai kavaletteja. Hevoset olivat hypänneet jo sen verran viikon aikana, ettei oikea estetunti ollut mahdollinen. Opettaja sovitti toiveemme kavaleteille ja parille miniesteelle, joilla treenasimme niin suora kuin kaarevaa linjaa sekä laukanvaihtoja hypyn aikana. Ratsukseni sain uuden tuttavuuden, newforestinponi Elmholts Napashan eli Nassen. Säkäkorkeuden noin 145-senttinen ruuna on vasta 6-vuotias ja hyvin tolkku ikäisekseen. Sopivan pyöreyden ansiosta Nasse ei myöskään tuntunut selästä liian pieneltä. Muutamia kuvia ja videoita ratsusta näkee entisen tanskalaisomistajan blogista.

Alkuverkassa pyörittelimme volttikahdeksikkoja käynnissä ja ravissa. Volttien aikana ajateltiin vähän takaosan väistättämistä ulos, jotta sisätakajalka saataisiin astumaan hyvin rungon alle. Nasse taitaa olla tallin rauhallisimmasta päästä oleva ratsu, mutta sekin oli kaukana patalaiskasta. Sai sille vähän alussa muistuttaa etenemisestä, mutta hiljalleen se alkoi pääosin liikkua itse. Takapään väistättämiset olivat meillä kohtuullisen vaatimattomia, mutta riittäviä siihen, että Nasse alkoi pyöristyä hetkittäin. Ravissa puolestaan ratsu painui muutamia kertoja kuolaimen allekin, mutta palasi sieltä pyytämällä pohkeilla ja tekemällä puolipidätteitä.

Aluksi hyppäsimme muutamia kertoja ristikkoa ympyrällä. Vasemmassa kierroksessa ongelmaksi tuli se, että oikeaa laukkaa suosiva Nasse vipsautti itsensä siinä juuri siihen laukkaan, vaikka vasemmassa olisi pitänyt pysyä. Opettaja neuvoi ottamaan vähän suoremman tien pysyen silti ympyrällä. Nyt olin tullut esteelle aika vinkkaralla. Johtamisen avulla sain lopulta Nassen pitämään vasemman laukan. Sitten samaa ristikkoa hypättiin kahdeksikolla laukkoja vaihtaen. Keskityin huolehtimaan siitä, etten tulisi ihan niin mutkalla ristikolle, jolloin hevonen olisi suorempi ja sillä olisi parempi mahdollisuus vaihtaa laukka. Tiet häilyivät laukatessa hieman, mutta taisimme saada laukat vaihtumaan yhtä kertaa lukuun ottamatta. Oikea laukka oli se, joka kertaalleen jäi vaihtumatta vasempaan.


Tämän jälkeen tulimme ristikon ja kahden kavaletin linjaa (ratapiirroksen esteet 2-4) , jossa ristikon ja ensimmäisen kavaletin linja oli suora ja kahden kavaletin puolestaan kaareva. Tavoitteena oli mieluusti saada vaihdettua toisessa hypyssä, viimeistään kolmannessa eli viimeisessä. Minulle iski näyttämisen halu, joten koetin saada vasemman laukan oikeaksi jo ristikolla. Tein todella ylikorostetun johtamisen, jonka seurauksena Nasse livahti kavaletista oikealta ohi. Sain taas ansaitun näpäytyksen yli-intoilustani. Toisella yrittämällä ratsastin kiltisti ristikon ja yritin vaihtoa vasta ensimmäisellä kavaletilla, jolla se onnistuikin ja toinen kavaletti eli viimeinen hyppy meni kivasti myötälaukassa pysyen.

 

Sitten tulimme kaarevan linjan portin (este 5), kavaletin (6) sekä vielä puomin (7) aloittaen oikeasta kierroksesta. Nyt puolestaan unohdin ratsastaa hevosta jo viitosella kuutoselle ohjaten, niin hurautimme kavaletista ensin ohi vasemmalta.Toisella kierroksella sain Nassen hyvin kuutosellekin, jolloin laukka vaihtui säilyen vasempana myös puomin yli. Kaarevia linjoja voisin tahkota vaikka kuinka paljon, sillä ne paljastavat armotta kääntämisongelmani. Sen seurauksena estepuolella ohjaan ratsun joko ihan hurjan vinossa esteelle, sössin ponnistamispaikan tai pahimmassa tapauksessa saan ratsun väistämään huonolla tiellä koko esteen. Monta syytä siis treenata tätä aihetta lisää.

Loppuun hyppäsimme vielä tehdyt yksittäistehtävät ratana. Matkaan lähdimme oikeassa kierroksessa hypäten ristikon. Olin vähän myöhässä johtamassa, mutta Nasse nappasi kiltisti vasemman laukan. Esteet 2-4 sujuivat vähän ratsua hoputtaen, jolloin laukka saatiin vasemmasta oikeaksi kolmosen kohdalla. Viitoselle tullessa keskityin ajattelemaan menoa jo kuutoselle, jolle tie olikin hyvä, ja Nasse vaihtoi laukan vasempaan. En sitten tasapainottanut menoa yhtään, jolloin tulimme puomille kehnosti, ja Nasse kopsautti siihen kavionsa. Sitten sekä minä että ratsu luulimme homman loppuvan ja hyydyimme hetkeksi. Sitten muistin, että kasi oli vielä hyppäämättä. Pieni unohdus sössi menoa sen verran, ettei vasen laukka vaihtunutkaan oikeaan ristikolla. Ravin kautta siis vaihto. Saimme sitten uusia vielä ristikon, jolloin jaksoin taas pysyä hereillä ja sain Nassen vaihtamaan laukan toivotusti.


Loppuraveissa tehtävänä oli venyttää hevosia eteen ja alas. Nasse teki tätä aika kivasti itsekin. Juuri kun kaiken jännityksen piti olla ohi, bongasi Kaisa kyyn ohitettuaan sen ratsunsa kanssa ihan vierestä. Onneksi se ei ehtinyt napata hevosesta kiinni ja siitä selvittiin säikähdyksellä. Tallinmäelle on kyllä osattu hankkia melkoisen mukiinmenevät hevoset, sillä tykkäsin Nassestakin. Se liikkui pyynnöstä ihan hyvin, mutta olisin itse saanut keskittyä hakemaan tasaisempaa laukkaa, niin muutamat höpsöt hypyt olisivat voineet jäädä välistä. Muutoin ratsu vaikutti kyllä kivalta ja opettajankin mukaan helpolta ratsastaa oikeinpäin. Loppukäynnit saimme mennä pienen maastolenkin kautta. Nasse johti urheasti siihen saakka, kun piti ylittää monia kertoja aiemminkin nähty pieni puusilta. Sitten pistettiinkin Kaisa Ässällä keulille ja johan kuusivuotias Nassekin sai rohkeutensa takaisin.

Kuvista ja videoista kiitos Alekseille!