Sennuleirin jälkeen oli mukava palata Tallinmäenkin tunnille. Ratsukseni sain odotetusti Jetin, ja tunnilla oli mukavasti lisäkseni vain yksi ratsastaja. Tunnin aiheena oli vähän kaikkea niin koulusta puomeihin kuin kavaletteihin. Jettikin oli ihan täpinöissään, ei tosin itse tunnin vuoksi. Sen sijaan ruuna oli omasta mielestään erotettu julmasti tarhaan jääneestä uudesta tyttöystävästään, jonka seuraksi kehdattiin pistää toinen ruuna. Jetin piti sitten huudella tytölleen vähän väliä ja pällistellä kovasti vieressä olleeseen tarhaan, että pitihän toinen ruuna kavionsa omalla puolellaan. Oli vaihteeksi kivaa olla jo itsestään hereillä olevan Jetin kyydissä, vaikka ruunaparan huomio ei tahtonut joka hetkiä pysyäkään minussa. Onneksi tällainen tohelointi siltä pisti vain naurattamaan.
Raviverryttelyssä tulimme toiselle pääty-ympyrälle laitettujen kahden puomin yli molemmissa kierroksissa. Oikeassa kierroksessa sain Jetin kääntymään ihan hyvin enkä edes roikkunut sisäohjassa pahemmin kiinni. Vasemmassa kierroksessa sitten Jetti lähtikin liiramaan ulos, jolloin palasin hetkittäin sisäohjan halailuun vain todetakseni, ettei se tietysti mitään auttanut. Sen sijaan vaihdoin halimisen johtamiseen ja pistin ulkopohkeeni töihin, niin johan alkoi Jettikin kääntyä, ainakin hieman. Jostain syystä se sinnikkäästi pungersi itseään tässä kierroksessa ulos, vaikka kuinka yritin sille kertoa, että oikea reitti oli vähän enemmän ympyrää muistuttava.
Laukkaverryttelyssä tulimme samoja puomeja sekä ylitimme toisessa päädyssä olleen kavaletin. Jetti ei tahtonut laukata kovin sutjakkaasti, jolloin puomien ylitys oli vähän rämpimistä. Vasemmassa kierroksessa Jetti lähti taas liirailemaan, ja kesti aikansa ennen kuin taas muistin, miten niillä ulkoavuilla taas käännettiin. Opettaja toivoi useampaan otteeseen meiltä parempaa laukkaa, ja sitä löytyi kohtuullisesti pitkillä sivuilla, mutta kaarteet ja ympyrät pääsivät aina syömään sitä. Kavalettikin ylittyi vähän epämääräisesti, kun laukka tahtoi syttymisen sijaan sammua sille. En sitten tiedä, heittäydyinkö sitä lähestyttäessä matkustajaksi vai puskijaksi, kun homma ei alkanut onnistua. Askeleetkin hyppyyn olivat hankalampia nähdä, kun laukka ei rullannut sujuvasti.
Verryttelyiden jälkeen tulimme vielä kavalettia kahdeksikolla vaihtaen hypyissä laukat sekä lävistäjille pistettyjä kavaletteja sekä toista niistä seurannutta ristikkoa. Kahdeksikolla saimme laukat vaihtumaan hypyissä, mutta itse laukkaaminen oli edelleen vähän takkuista. Jetti ei pitänyt kavalettia minkään reipastumisen arvoisena enkä saanut itse sille sitä uskoteltuakaan. Toiselle kavalettitehtävälle lähdettiin vasemmassa laukassa, vaihdettiin ensimmäisellä lävistäjällä olleella kavaletilla laukka oikeaksi, jatkettiin siitä toista lävistäjäkavalettia kohtaan vaihtaen siinä tai viimeistään neljän laukka-askeleen päässä olleella ristikolla laukka taas vasemmaksi. Oikean laukan saimme molemmilla kerroilla, mutta sitten vauhti pääsi taas hyytymään. Niinpä laukka ei vaihtunut kavaletilla, vaan vasta ristikolla. Toisella yrittämällä sain vähän rentoudesta kiinni, kun Jetti alkoi laukata itse hieman paremmin. Sitten en enää puskenutkaan, vaan annoin Jetin tehdä osuutensa pysyen itse tuntumalla. Pieni muutos, mutta selvästi ratsastukseen vaikuttanut hetki: rentous. Sen jälkeen oli helppo olla ja vaikuttaa, kun ei koko aikaa tuntunut siltä, että kaiken piti onnistua just än, yy, tee, nyt.
Lopuksi tulimme muutamia kertoja avotaivutuksia käynnissä ja ravissa keskihalkaisijan loppupuolella. Käynnissä oli taas riittävästi aikaa minulle, jotta sain palikoita kasattua kohdilleen. Avotaivutus vasemmalle oli luonnollisesti vaikeampi, kun Jetti on oikealta jäykempi. Oikealle avotaivutus sujui helpommin, mutta tahdoin paikoin unohtaa asetuksen. Ravissa Jetti ei aluksi liikkunut kunnolla, joten avotaivutukset jäivät surkeiksi yritelmiksi. Hiljalleen Jetin moottori käynnistyi, ja se tarjosi aika kivan letkeää ravia. Siinä sain sitten kasailla taas palikoita oikeinpäin välillä onnistuen, välillä jääden puolitiehen. Jotain ilmeisesti meni oikein, sillä loppuraveissa kenttää kahdeksikkona tahkottaessa Jetti meni vasempaankin kierrokseen aika kivasti. Etenkin ravi tuntui niin kivan rennolta, ja Jettikin venytti eteen ja alas tyytyväisen oloisena. Kaiken kaikkiaan kiva tunti, johon mahtui pieniä hyviä ja opettavaisia hetkiä.
