Korkkasimme uuden ratsastusvuoden lähtemällä JKH-tiimimme kanssa Tallinmäen maastoon. Kaisa otti ratsukseen tietysti Vaken, Nora tallin suosikkinsa eli Hempan, ja minä pääsin uusimman tuntiratsun kyytiin. El-Salvador eli Eki on 2008 syntynyt sangen muhkea kaveri. Ilmankos, kun sukupuusta löytyy useampi eestin raskas vetohevonen. Ekin olen nähnyt puksuttavan mukavan tasaisena parilla tunnilla, mutta kipusin itse sen kyytiin ensimmäisen kerran. Koulupuolen tasosta en tarkemmin tiedä, mutta esteillä ruunalta sujuu ainakin 80 senttiä samoin kuin maastoesteet.
Me Ekin kanssa otimme kolmen ratsukon porukassa keskimmäisen paikan. Eki oli ensimmäistä kertaa maastoilemassa Tallinmäellä, joten se oli vähän jännittynyt alussa. Tämä ilmeni pienenä ravisteppailuna ja malttamattomuutena, kun olisi pitänyt vain kävellä. Kehtasin jo jupista selässä, kuinka kummasti kaivan hevosista ihan höhliä puolia esiin. Päätin sitten mennä Ekin kanssa keulille, jos se rauhoittuisi siitä, kun ei olisi kaveria, jonka kintereille liimautua. Tämä ratkaisu auttoikin mukavasti, ja Eki tasoittui paremmin. Vähän se vieläkin katseli ympärilleen, mutta olivathan ne ruunalle uusia maisemia.
Kävimme tutun Kotakankaan lenkin sekä tien päässä olleen metsäreitin. Menomatkalla otimme ravia tiellä, ja Eki eteni ihan mukavasti. Ensimmäisen laukankin otimme tähän suuntaan, ja Eki laukkasi maltillisesti. Sen jälkeen käppäilimme metsäreitin ja laukkasimme vielä aiemman kohdan edestakaisin. Toisella laukkapätkällä testasimme Ekin Hempan takana. Eki laukkasi paljon reippaammin eikä selvästi halunnut jäädä Hempasta. Kolmannella kerralla pistimme vielä Ekin kärkeen. Ruuna oli viimein herännyt ja painalsi laukkapätkän hieman viipottaen. Muutkin ruunat olivat vireinä, mutta mitään ennätysvauhteja tässä ei paukutettu. Ekikin tuntui vain innostuvan ja vähän unohtavan välillä jarrujen merkityksen, mutta malttoi siirtyä laukasta pois, kun laukkapätkä loppui.
Kotimatkan hurruuttelimme ravissa ja kävimme vielä kävelemässä alkumatkan uudelleen. Nyt niin Hemppa kuin Eki ottivat pätkän rennosti, joten pääsimme palaamaan tallille hyvillä mielin. Olipa mainio tapa aloittaa uuden vuoden ratsastukset. Onnea on kaverit, hevoset ja maasto.
Videoista kiitos Kaisalle, joka varustautui Noran GoProlla!
