Perjantain oli vuorossa toinen kerta Pavella Artsin koulutunnilla, jonka jaoin tunnin Kaisan kanssa. Pääsimme treenaamaan tunnilla sulkutaivutuksia sekä loivia kiemurauria laukassa.
Alkuverryttelyn pääpaino oli ensin ravissa. Ideana oli saada Pave pyöristymään rennosti, jonka jälkeen ravia haettiin paremmaksi. Teimme myös muutamia laukannostoja ravista. Laukkaa jatkettiin noston jälkeen sen verran, että siihen löytyi hyvä rytmi. Ravi toimi paikoin ihan mukavasti. Pave tarjosi paikoin rentoa ja pyöreää menoa. Pyörittelin väliin ympyröitä ja yritin houkutella Pavea asettumaan ja taipumaan. Niissä kohdissa tuli jäykistelyä, mutta hetkittäin hieman helpompia hetkiä.
Verryttelyn jälkeen siirryimme sulkutaivutusten pariin. Pyöräytimme lyhyelle sivulle ravivoltin, jonka jälkeen siirryimme käyntiin ja aloitimme sulkutaivutuksen pitkälle sivulle. Jos sulkutaivutus käynnissä alkoi onnistua, sai siinä pysyen tehdä siirtymisen raviin ja lopulta tulla sulkutaivutusta kokonaan ravissa. Me Paven kanssa emme päässeet tänään edes sulkutaivutusten pariin. En saanut sitä tajuamaan, mitä hain, joten opettaja vaihtoi tehtäväksi Paven takaosan siirtämisen uralta sisemmäs. Tekemistä meillä riitti tässäkin. Jouduin molemmissa suunnissa käyttämään apuna sitä, että johdin Paven etuosan korostetusti seinää kohti, minkä avulla sain horjautettua takaosan pois uralta. Samalla yritin muistaa antaa ulkopohkeella merkin, jotta Pave alkaisi yhdistää sen ja takaosan siirtämisen toisiinsa. Kun Pave alkoi vähän hoksata tehtävän jujua, yhdistimme siihen lyhyen ravipätkän. Näin Pave pääsi sille ehkä vaikeammasta tehtävästä hetkeksi helpomman pariin. Oikean kierroksen jälkeen vaihdoimme vasempaan. Siinä suunnassa Pave tajusi pohjepyyntöjä hitusen jo paremmin, joten kyllä se kovasti yritti ratkoa tätä mysteeritehtävää.
Laukassa tulimme sovellettuja loivia kiemuroita eli treenasimme vastalaukkaa helpolla kuviolla. Pyöräytimme taas lyhyelle sivulle voltin laukassa ennen kuin lähdimme kiemuralle. Tulimme sen hieman muunnettuna siten, että ratsastimme kuvion keskelle reilumman pätkän suoraan. Ideana oli tulla tehtävä maltillisessa laukassa ilman, että hevonen yrittäisi säilyttää tasapainon lisäämällä vauhtia. Pave piti toivotun laukan molemmissa kierroksissa. Välillä se pyrki hieman kiihdyttämään kuviolla, mutta kun sain istuttua ja odotettua, malttoi Pavekin paremmin. Asetukset eivät tosin aina kuviolla pysyneet mukana, kun melkeinpä unohdin ne. Keskityin aika paljon istumiseen ja malttamiseen, jotta Pave seuraisi esimerkkiä. Meiksi tehtävä meni kuitenkin tasaisemmin kuin aikaisempina kertoina, joten tästä on hyvä jatkaa treenejä tämänkin asian saralla.
Loppuravissa haimme vielä pyöreää ja aktiivista etenemistä. Pavea väsytti jo, jolloin se tuppasi valumaan etupainoiseksi. Houkuttelin sitä vielä tsemppaamaan, ja paikoin se tarjosi mukavia hetkiä. Yhdestä sellaisesta oli hyvä siirtyä käyntiin ja taputella ratsu hyväksi. Tällä tunnilla ehti kyllä iskeä melkoinen epätoivo, kun sulkutaivutukset eivät onnistuneetkaan. Onneksi opettaja vaihtoi tehtävän meille sopivaksi, ja tajusin itsekin, että hankalammat kohdat kannattaa ottaa pala kerrallaan. Kyllä me ne sulutkin vielä jokin kerta taidamme.
