Aika tasaista

Hiliman jälkeen oli vuorossa estetunti Jetin kanssa. Tälläkin tunnilla ratsukoita oli neljä, ja tehtävätkin olivat samoja kuin Hiliman kanssa. Alkuverryttelyssä siis tarkkaa suoraan ratsastamista. Sen jälkeen puomin, esteen ja puomin sisältäneillä suorilla linjoilla suoruuden ja tasaisuuden treenausta. Lopuksi rata, joka yhdisti suorat linjat ja kaksi lävistäjäestettä.

Jetti oli läpi tunnin kivasti hereillä. Se liikkui helpommin kuin yleensä, mikä johti siihen, että kaahasimme pari kertaa tehtävien läpi. Hups, mutta posiitivinen sellainen. Harvemmin meitä Jetin kanssa moititaan liiallisesta vauhdista, hah! Tämän jälkeen tajusin taas vähän malttaa ja antaa Jetin tehdä hommat. Matkustajaksi ei silti saanut heittäytyä, sillä Jetti olisi ottanut saman asenteen hetkessä. Pienellä maltilla suorat linjat alkoivat sujua tasaisemmin, ja pääsimme jatkamaan suoraan myös niiden jälkeen. Pientä oikomista tuli estelinjoille, jos en malttanut itse ratsastaa tietä kunnolla, vaan olin jo liikaa ajatuksissani hypyissä.

Rata hypättiin noin 80 sentin tuntumassa, ja se sujui aika mukavasti. Linjat menivät asiallisesti. Ensimmäisen suoran linjan jälkeen tosin olimme ristilaukassa enkä saanut Jettiä vaihtamaan, vaikka aikaa oli. Tulimme sitten nelosesteelle ristilaukassa, mutta onneksi Jetti nappasi siinä vasemman laukan. Toinen suora linja samoin kuin lävistäjäeste menivät sen sijaan mainiosti. Meno oli meiksi yllättävän tasaista ja sujuvaa. Ei turhia hätäilyjä, mutta ei myöskään hyytymisen ja spurttailun yhdistelyä. Aika kiva siis! Kiva oli selvästi tämän päivän avainsana.

Olisipa hauska tietää, miten saisin Jetin liikkumaan joka tunti edes tällä tavalla. Tehtävät olivat helpompia, kun hevosen liikkumisesta ei tarvinnut huolehtia ihan joka hetki. Kai se on se yhdistelmä napakkuutta ja rentoutta. Loppukäynnit käppäilimme rennosti peltolenkin kautta, joten tunti päättyi leppoisiin tunnelmiin. Olipa kiva juhannusaatto ja hyppelyt. Lisää tällaista, kiitos!