Ratsastusleirin 1. tunti: perusratsastuksesta liikkeelle

Patu ja yrmy kuski.

Einolan tallin sennuleirin ensimmäisellä tunnilla oli koulua. Ratsastamme tunnit kuuden hengen ryhmässä. Ratsukseni sain Ein Golden Patrolin eli Patun. Se on 2008 syntynyt ruuna, säkäkorkeudeltaan noin 164 senttiä. Koulussa sen taso on helppo B–A ja rataesteillä metri. Patu oli ihan passelin kokoinen kaveri. Tunnilla menimme perusratsastusta opettajan tarkastellessa menoamme ja tutustuessa ratsastustyyliimme. Tunnin yksi kuvio oli mennä toinen pitkä sivu hieman keskempänä kahden tötterön välissä suorana pysyen. Sitten tötteröiden kohdalle tehtiin parin askeleen siirtymät ravista käyntiin. Kuviota tultiin myös kokonaan laukassa. Sitten myös työstimme hevosia tovin pääty-ympyrällä käynnissä ja ravissa.

Patu liikkui ihan ok, mutta ei aivan itsenäisesti. Pohkeita sai käyttää, mutta muistaa myös pitää ohjat tuntumalla. Ideana oli tietysti saada aktiivista liikkumista takaa kohti ohjia. Käteni painuivat ärsyttävästi alas, mistä tuli opettajalta noottia. Patu alkoi pienen nohittelun jälkeen reagoida pohkeeseen paremmin, kunhan vain käytin niitä aktiivisesti. Ohjastuntuman kanssa oli hieman hakemista, sillä annoin Patun turhaan mennä liian pitkänä. Ruuna oli kuitenkin varsin tasainen molempiin suuntiin, joten sitä oli helppo työstää. Pohkeita, pohkeita ja vähän enemmän pohkeita. Siinä avain kaikkeen kunnon ohjastuntuman kanssa.

Pitkän sivun tarkempi ratsastaminen sujui aika kivasti molemmissa suunnissa. Jos jompikumpi kierros pitäisi sanoa hieman hankalammaksi, se olisi oikea. Siinä Patu tuntui hieman valuvan vasemmalle. Ei pahasti tosin. Vasemmassa kierroksessa oli kuitenkin helpompaa. Laukka oli itse asiassa ehkä paras askellaji tässä tehtävässä. Sain siinä vaikutettua Patuun hyvin, ja se otti pyyntöni hyvin vastaan. Saimme muutamia pyöreitä ja aika rentoja pätkiä, mitkä olivat oikein kivoja. Niiden aikana vähän ihastuin ruunaan, muuten se oli minun ratsastustaidoillani kategoriassa ihan kiva. Tehtävälle otetut siirtymät ravista käyntiin eivät sujuneet niin nätisti. Siirtymät tein turhan paljon ohjalla, kun en saanut Patua lyhyempään raviin ja enemmän takaosan päälle ennen siirtymistä.

Työstimme ravia tovin kaikki ratsukot pääty-ympyrällä. Hevosia piti asetella ja taivutella kunnolla sekä muistaa pitää ne liikkeessä. Puolet ympyrästä mentiin vähän lyhyempää ravia, toinen vähän reippaampaa. Olisin saanut tehdä erot selvemmin, mutta vähän reippaampi ravi onnistui kuitenkin helpommin. Lyhyemmässä ravissa unohdin liian usein pohkeet ja jäin ohjaan kiinni, jolloin Patu jännittyi. Meno oli aika kamalaa silloin enkä ehtinyt tämän tunnin aikana saada oivallusta, miten sen olisi parantanut.

Tunnin loppuun vielä haimme hyvää ravia ja hevosia venyttämään eteen ja alas. Patu teki tämän ihan asiallisesti, ja saimme ihan hyvät hetket. Opettaja oli jututtanut meidät tunnin alussa ja antoi vielä lopuksi palautteen. Kehuina tuli hyvä istunta ja mukautuminen, kehitettävänä paremman ryhdin pitäminen sekä liian kiltin ratsastamisen välttäminen. Saisin siis ratsastaa vähän rohkeammin alusta asti. Opettaja kehui kuitenkin sitä, että paransin tässä tunnin aikana. Yleisenä kommenttina kaikille tuli kantaa kädet paremmin, minkä omalla kohdallani myönnän ongelmitta. Opettaja bongasi siis minun perusvirheeni ihan hyvin. Opetustyyli oli sopivan vaativaa, mutta onneksi myös hyvät hetket huomattiin. Patu oli ihan mukava. Laukassa vähän mietin, millaista sillä olisi hypätä. Muuten tunnilla se oli asiallinen kaveri herättämättä vielä kuitenkaan suurempia tunteita. Mainio tuntiratsu kuitenkin.

Kuvasta kiitos jollekin leiriläisistämme!