Leirin kolmas tunti tuli jo maanantaina eli ensimmäisenä leiripäivänä. Kahden tunnin jälkeen virtaa oli vielä sen verran, että nappasimme oman neljän ratsukon tunnin. Aiheeksi toivoimme puomeja. Ratsukseni sain ennen leiriä suosikikseni kaavailemani Holmin Helmerin eli Helmerin, joka on 2007 syntynyt suomenhevosruuna. 156-senttisen Helmerin kehutaan olevan kivaliikkeinen, kevyt kädelle ja hyvä hyppääjä. Rataesteillä se menee 90–100 senttiä, koulupuolen tasosta ei kerrota. Tunnin piti sama opettaja, joka veti myös estetunnin.
Valtaosan tunnista vietimme pituushalkaisijan puomitehtävällä. Siinä oli kaksi puomirykelmää, joista ensimmäiset olivat lyhyemmillä, toiset pidemmillä väleillä. Niiden väliin pyöräytimme ravissa voltin oikealle, laukassa voltin laukan suuntaan. Helmerin kanssa en ihan päässyt samalle aaltopituudelle. En saanut sitä kovin rennoksi enkä päässyt käsiksi askeleen säätelemiseen. Ravipuomit menivät kuitenkin ihan ok. Helmeri selvitti niin lyhyemmän kuin pidemmän välin puomit, kunhan sain sen suunnilleen hereille. Petrattavaa olisi ollut siinä, että Helmeri olisi ollut pohkeen ja ohjan välissä. Nyt se ei oikeastaan noteerannut kunnolla kumpaakaan. Voltit olivat hieman hätäisiä.
Laukassa meno jatkui aika samanlaisena. Tasaisuus ei ehkä ollut meidän juttumme, mutta jotenkin Helmeri selvitti tehtävät. Rehellisesti sanottuna en tiedä, miten ihmeessä. Pääosan tehtävästä olin harmillisesti hukassa. Saatoin saada jommankumman osan kohtuullisesti tehtyä, mutta lässähdin toiselle. Volteilla olisin saanut ratsastaa sisäpohkeet paremmin läpi, sillä nyt niillä tuli oiottua vähän liikaa. Helmeri vaikutti kyllä siltä, että siitä löytyisi useampia asetuksia, mutta nyt en löytänyt reittiä niiden äärelle.
Tulimme vielä tehtävän ravissa ilman jalustimia. Puomit olivat lyhyillä väleillä, ja nyt niillä haettiin hevosia nostelemaan kavioitaan, mutta säilyttämään tahdin. Helmerin kanssa saimme tehtyä tehtävän aika asiallisesti. Loppuraveissa työskentelimme tovin pääty-ympyrällä askelta lyhentäen ja sitten pidentäen. Tässä nyt ei tunnin muun sujumisen perusteella tullut mitään väläyttävää huipennusta. Pientä ajatusta oli, mutta pohjeratsastus ei lähtenyt käyntiin vieläkään. Milloinhan alan käyttää pohkeitani sen sijaan, että marmatan niistä joka kirjoituksessa? Olisipa kiva tietää.
Helmeri oli silti symppis, vaikka en sitä ainakaan vielä osannut ratsastaa. Jokin niissä suomenhevosruunissa silti on. Mielisin kaikissa hassuuksissani sillä vielä hyppäämäänkin, vaan saa nähdä, sattuuko se vielä kohdalle. Ehkä sille tunnille viitsisin ottaa ne pohkeetkin mukaan, niin pääsisin vähän kurkkaamaan sitä oikeaa Helmeriä.
Kuvat ja videot tulevat leiripostauksiin myöhemmin, jos niitä on saatavilla.
