Perjantaina oli torstain tapaan luvassa kahden ratsastuksen päivä. Päivän aloitin käymällä ratsastamassa Jetin. Tällä kertaa nappasin treeniaiheeksi aiemmalta kerralta tutun kahdeksikon, jossa ratsastettiin niin molempia ympyröitä kuin niiden sisään pienemmät voltit. Kuviota tulin ravissa ja laukassa, joista jälkimmäisessä lisäsin vielä vaihdot mukaan. Alkukäynnit hoituivat näppärästi peltolenkin kautta.
Tehtävän raviosuuden alkupuolella Jetti nahkeili aika paljon, ja sain tosissani ratsastaa sitä hereille. Huomasin itse olevani epälooginen, kun en jokaiseen hidastamiseen ehtinyt saati jaksanut reagoida. Niinpä menikin hyvä tovi ennen kuin Jetti oikeasti uskoi minun olevan liikkumisen suhteen tosissani. Vauhti tuppasi hyytymään etenkin ympyröiden sisään pyöräytetyillä volteilla pahemman kerran. Topakammalla ratsastuksella Jetti alkoi myös liikkua, jolloin pääsin keskittymään ravityöskentelyyn paremmin. Oikea kierros sujui tutusti aika helposti. Jetti asettui mukavasti, ja ympyrät muistuttivat ympyröitä. Vasemmassa kierroksessa asetus ei mennyt ihan niin helposti läpi, mutta jaksoin sinnikkäästi yrittää korjata niin hevosta kuin itseäni. Oivalsin taas alkaa hakea hyvää ulko-ohjan tuntumaa ja välttää sitä, että vääntäisin Jetin kaulan mutkalle sisäohjalla. Yritin ajatella hakevani Jettiä ensin vähän suoremmaksi, jonka jälkeen sisäpohkeella ja ulko-ohjan työskentelyllä saada asetuksia läpi. Lopulta pienet kohottavat ohjasotteet sisäohjasta saivat asetuksia vähän läpi, ja kun yhdistin tähän vielä riittävän suoruuden, saimme muutamia kivoja hetkiä. Pienemmillä volteilla tosin en ehtinyt korjata kaikkea aina niin nopeasti, jolloin Jetti pääsi kaatumaan sisemmäs. Voltti toimi hyvänä testinä sille, olinko isomman ympyrän aikana saanut oikeasti ratsastettua. Sillekin saimme lopulta hyviä hetkiä, joten yrittäminen palkittiin mukavasti.
Laukkaosuuden sain aloittaa samaan tapaan kuin raviosuuden eli herättämällä Jetin liikkumaan. Se onnistui kohtuullisesti, mutta samalla paremmassa laukassa istuntani alkoi hajoilla. Siinä sain sitten tovin taas muistella, miten oma istunta kootaan jämäkämmäksi. Vatsalihasten aktivointi auttoi, samoin lonkkien kierto paremmin auki samalla pohkeita tuntumalle vieden. Tämän jälkeen saatoin siirtyä takaisin tehtävän pariin. Aloin pyöritellä ympyröiden sisälle voltteja sekä tehdä laukanvaihtoja aika nopeasti. Oikea kierros sujui taas ihan kivasti, ja vasemmassa sain tehdä vähän enemmän töitä. Sekin suunta toimi kuitenkin kohtuullisesti. Toki olisin saanut viilata voltteja vielä vähän tarkemmiksi, mutta eivät ne ihan kamalia olleet. Laukanvaihdot sujuivat tälläkin kertaa aika mukavasti, myös oikeasta laukasta vasempaan vaihtaessa. Tie tosin niiden aikana ei ollut ihan niin hyvä kuin olisin halunnut. Jetti pääsi aina vähän oikaisemaan uuteen suuntaan, kun pyysin siltä vaihtoa. Maltoin kuitenkin itse taas istua paremmin satulassa, mikä on aiempaan parannusta. Kivaa oli tietysti se, että laukat vaihtuivat mukavasti suunnasta riippumatta.
Loppuun tein vielä ravissa pohkeenväistöjä uralta sisemmäs ja siitä takaisin. Väistöt eivät lähteneet aluksi kovin hyvin, vaan Jetti pyrki hidastamaan. Keskityin sitten siihen, että sain siitä irti sekä etenemisen että sivuttaisliikkeen. Tämän jälkeen väistöt oikealle sujuivat mukavasti. Väistöissä vasemmalle takapää pääsi välillä johtamaan, ja Jetti tuntui vähän pullahtavan vasemmalta muutenkin karkuun. Tarkempi ei-väistävän puolen vartiointi auttoi tähän samoin kuin pienet pidätteet ulko-ohjasta. Hetkittäin Jetti oli väistöissä jopa liian kiireinen, minkä koin vain positiiviseksi ongelmaksi. Jettiä kun on kuitenkin helpompi vähän toppuutella kuin joutua pyytämään jokainen askel erikseen. Pienellä maltilla saimme muutamia aika kivoja ja rullaavia väistöjä. Hienosäätöä olisi tosin voinut tehdä ehkä siihen tahtiin vielä. Se taisi olla kuitenkin vielä pikkuisen liian kiireinen.
Loppuraveissa hain vielä hyvää eteenpäinpyrkimystä, korjailin istuntaani sekä nautin hyvistä hetkistä. Jetti ravasi paikoin mukavasti ja tuntui aika kivalta selkään. Pyörittelin muutamia ympyröitä molempiin suuntiin, ja ne menivät mukavasti. Hitsit, minähän jopa nautin tällä kertaa itsenäisestä kouluväännöstä! On tosi kiva huomata viimeistään ratsastuksen loppupuolella, että jotkin asiat on tullut tehtyä aiemmin oikein, kun meno tuntuu siinä vaiheessa kivalta. Jetti parani tehtävien myötä, jolloin yrittäminen palkittiin jälleen kerran. Kiva tunti! Sen perusteella aloinkin jo hassusti haaveilla kunnon ohjatusta kouluvääntötunnista Jetin kanssa. Ei olisi hullumpi ajatus saati yhtään pahitteeksi.
