Estekurssin 3. päivä: hyviä välähdyksiä

Estekurssin kolmas eli sen viimeinen päivä Manun kanssa tuli nopeasti eteen. Tunnin treeniaiheena oli perus- ja uusintaradan hyppääminen. Ennen niitä tehtäviä hypeltiin yksittäisinä, mutta tällä kertaa naputtelen vain varsinaisen radan sujumisen. Se kun tuttuun tapaan sisälsi samat onnistumiset ja ongelmat kuin tunnin muut tehtävät. Radan korkeus oli noin 70 senttiä.

Varsinainen ratamme piti sisällään perusradan (esteet 1–5) sekä heti perään ratsastetun uusinnan (esteet 6–10). Lähdimme matkaan oikeassa laukassa. Ykkönen ylittyi ihan ok, ja pääsimme kakkoselle hyvin kuudella askeleella. Manu kuitenkin vaihtoi laukan siinä jälleen kerran turhan vasemmaksi. Sain toppuutella sitä tovin ennen kuin sain laukan korjattua oikeaksi. Kolmosta kohti annoin Laukan sujua, jolloin Manu vaihtoi jo hypyssä laukan vasemmaksi. Nelosena olleen sarjan a-osalle tulimme huonoon paikkaan, mutta Manu kiipesi esteestä kiltisti ylös. Vähän nohittamalla pääsimme b-osalle suunnitellusti yhdellä askeleella. Sen jälkeen tosin olimme väärässä laukassa. Korjaamiseen meni taas tovi, mutta lopulta pääsimme perusradan viimeistä estettä kohti. Ponnistuspaikka viitoselle osui hyvin, ja Manu vaihtoi hypyssä laukan toivotusti oikeaan. Perusrata oli puhtaasti siinä.

Uusintaan lähtiessä pääsin kurvaamaan nopeasti viitosen jälkeen oikealle ja suuntasin kuutosta kohti. Manun laukka pääsi sammumaan tiukassa kaarteessa, mutta yritin usuttaa sitä eteen. Tuloksena oli laukkaava, mutta pitkä Manu. Niinpä kuutoselle satuimme vähän niin ja näin, jolloin Manu otti puomin mukaansa. Ei kovin vahva aloitus uusintaradalle. Maltoin kuitenkin jatkaa ratsastusta, vaikka olimme kuutoshypyn jälkeen ristilaukassa. Yritin jarruttaa Manua, mutta sillä ei kiinnostanut, jolloin päädyimme seiskaa kohti ristilaukassa. Koska meno ei ollut sujuvaa, en yhtään nähnyt ponnistuspaikkaa ja sorruin tuijottelemaan estettä. Ei hyvä valinta, sillä sen seurauksena ampaisin kaulalle Manun ottaessa vielä yhden askeleen. Manu oli kiltillä tuulella, sillä kaulalla makoilevasta kuskista huolimatta se ponnisti esteen yli. Seiskan jälkeen luvassa oli jälleen sarja. Se sujui tällä kertaa mainiosti, mitä nyt taas väärässä laukassa hetken aikaa ollen. Ysille tuli pidempi tie kuin olin suunnitellut, sillä laukan korjaaminen vaati oman aikansa ja tilansa. Ysin jälkeen olin kuitenkin taas hereillä ja pääsin kääntämään kympille tiukemmin. Manuhan kääntyi, ja pääsimme hyvässä laukassa tulemaan uusinnan viimeiselle esteelle eli kympille. Se ylittyi mukavan helposti, vaikka laskeuduimme taas väärässä laukassa. Rata oli kuitenkin siinä. Tuloksena kohtuullisen turhat neljä virhepistettä, mutta muuten ihan hyvä mieli.

Opettaja kommentoi ratamme lähteneen sujumaan alun jälkeen ihan hyvin. Pudotuksen hän selitti johtuneen siitä, että Manu oli tiukan kurvin jälkeen turhan etupainoisena, jolloin se ei saanut kerättyä itseään enää hyvään hyppyyn. Opettaja neuvoi jatkossa olemaan rohkeampi lyhentämään Manua ja ratsastamaan ohjat tuntumalla pysyen pohkeella. Kolmen päivän kurssin aikana pääsin mukavasti hyppäämään Manulla, mutta samalla tuntui, ettei edistystä yhteistyössämme tapahtunut juuri. En vielä tajua, millä säädöillä Manun saa lyhyeksi ja teräväksi, jolloin olemme pitkiä ja joko löysiä tai kipittäviä. Kurssi oli kuitenkin tosi kiva, milloinpa oikeasti jurputtaisin hyppäämään pääsemisestä. Tykkään kyllä Manusta esteratsuna, joten treenit sen kanssa saavat luvan jatkua tästäkin eteenpäin.