Puppe yltää nelosesteen yli kauempaakin. |
Verryttelyhyppyjä tulimme oikeassa kierroksessa ristikolle (ratapiirroksen este numero 2) ja vasemmassa kierroksessa pystylle (este 1). Oikeassa kierroksessa aktiivisuuden puute vaivasi vielä, mutta pääsimme ristikosta aina ihan asiallisesti yli. Näin ponnistuspaikan enkä hätäillyt omiani. Vasempaan kierrokseen vaihdettaessa tapahtui jotain kummaa, sillä yhtäkkiä Puppe alkoi liikkua. Samalla oivalsin itse, ettei minun ole järkeä usuttaa sitä liikkumaan kevyessä istunnassa, sillä vaihtaessani istuntani joko este- tai perusistuntaan onnistun hyydyttämään Pupen liikkumisen. Niinpä aloin mukautua laukkaan enemmän esteistunnassa, jotta oppisin olemaan siinäkin mukana Pupen liikkuessa. Kun ratsuni heräsi, sujuivat kaksi otettua hyppyä pystylle ihanan vaivatta, ja se riittikin meille siitä suunnasta. Olipa kiva pätkä, kun Puppe kerrankin liikkui ilman, että jokaisen askeleen eteen sai tehdä älyttömästi töitä.
Kaisalle kiitos ratapiirroksesta! |
Toiselle kierrokselle nohitin Puppea, ja se liikkui hieman paremmin. Emme vieläkään kyllä menneet mitään kunnon ratalaukkaa, mutta ainakin etenimme emmekä ihan körötelleet. Esteet 1-5 menivät ihan mukavasti, mutta edelleen kaarre viitosesteeltä kuutoselle oli hurjan vaikea. Nyt tiesin kyllä, että este tulee pian, mutta silti kääntäminen meinasi unohtua. Puppe kuitenkin lopulta kääntyi, ja pääsimme kuutosen yli. Siitä matka jatkui hyvin seiskalle, jossa kääntäminen oli taas haasteellista. Opettaja muistutti moneen otteeseen tunnin aikana ulkoavuilla kääntämisestä, mutta kerta toisen jälkeen huomasin roikkuvani sisäohjassa ulkopuolen unohtaen. Puppe oli silti ihanan kiltti ja kääntyi, vaikka ratsastinkin kaarteet aika kaukana oppikirjan ohjeista. Seiskan jälkeen Puppe oli hetken aikaa oikein vasemmassa laukassa, mutta kaarre sekoitti menon, ja Puppe olikin yhtäkkiä ristilaukassa. Sitten hieno ratsu vipsauttikin itsensä lennosta kokonaan oikeaan laukkaan, ja matka saattoi jatkua. Kasille Puppe lähti hieman kaeumpaa, mutta se ei onneksi aiheuttanut enää ongelmia. Toinen kerta oli parannusta ensimmäiseen, mutta onneksi oli vielä kolmas yritys jäljellä.
Puhtaasti viimeisen eli kasiesteen yli. |
Tunnin päättyessä olikin tosi hyvä mieli. Alun nihkeilyn jälkeen sain tsempattua enkä jäänyt angstailemaan, minkä Puppe palkitsi toimimalla kivasti. Vielä kun saisin moottorin kunnolla käyntiin, niin pääsisimme etenemään suorillakin vähän näppärämmin. Mutta olipa taas kivaa! Lisää tällaista, kiitos.
Videoista kiitos Alekseille! Kuvat on napattu videoilta.