Sunnuntaina sain käydä ratsastamassa jälleen Easyn. Keli oli kohdillaan, joten päätin mennä ensin kentällä koulua noin puolisen tuntia ja sitten käydä pitkät loppukäynnit maastossa kahluupaikalla. Kouluväännön treeniaiheiksi otin takaosan väistättämisen ympyrällä, pohkeenväistöt lävistäjällä sekä siirtymiset käynnistä laukkaan ja laukasta käyntiin.
Tein takaosan väistättämisen ulommas ympyrällä käynnissä. Tehtävä oli hieman helpompi oikeassa kierroksessa, sillä siinä sain asetuksen pysymään samalla, kun sain Easyn väistämään takaosallaan vähän ulommas. Välillä tosin meno meni melkoiseksi pennin päällä pyörähtämiseksi, kun sammutin Easyn etuosan kokonaan jarruttelemalla liikaa. Kun tein vain pieniä, tasapainottavia pidätteitä tarvittaessa, väisti Easy ympyrällä aika kivasti. Vasemmassa kierroksessa vaikeutena oli saada asetus läpi. Takaosa väisti siinäkin suunnassa ihan hyvin, mutta etuosa tahtoi olla välillä vähän missä sattuu. Yritin korjata istuntaani, sillä arvelin Easyn reagoivan siihen. Olisin tarvinnut kuitenkin peiliä tai opettajaa kertomaan, milloin korjaukseni olivat oikeaan suuntaan, sillä itse en niitä tällä kuviolla huomannut.
Näiden väistätysten jälkeen siirryin tekemään ravissa pohkeenväistöjä lävistäjällä. Väistöt oikealle lähtivät helposti ja kevyesti. Saatoin liki vain nauttia menosta ilman, että Easyn menoa tarvitsi korjata. Olipa kerrassaan vaivatonta! Olisin kuitenkin kaivannut peiliä tai toista silmäparia kertomaan, väistikö Easy lopulta sitten oikeaoppisesti vai hihkuinko selässä ihan omiani. Vasemmalle väistöt olivatkin hieman vaikeampia. Easy ei halunnut asettua oikein, vaan puski vasemman lavan kautta väistöjä karkuun. Tein pidätteitä vasemmalla ohjalla ja yritin pitää vasemman pohkeeni estämässä puskemista, mutta ilmeisesti pohjetyöskentelyni jäi puolitiehen, ja Easylle jäi rako pullahtaa karkuun.
Lopuksi otin vielä laukkatyöskentelyä. Jostain vinkeestä päätin testata, miten siirtymät käynnistä laukkaan ja siitä takaisin käyntiin sujuvat kolmikaarisella kiemurauralla. Alle laukkasin molempiin suuntiin hetken aikaa pääty-ympyrällä. Oikea laukka rullasi mukavasti, kun taas vasemmassa laukassa Easy pääsi valumaan sisemmäs, kun asetus ei mennyt läpi eikä sisäpohkeeni tajunnut tehtäväänsä. Varsinainen tehtävä meni kuitenkin sangen mukavasti. Easyllä toimi jarrut hienosti, ja saimme pari aika näpsäkkää siirtymistä laukasta käyntiin ilman raviaskeleita. Tai ainakaan sellaisia, jotka olisin huomannut. Easy myös nosti käynnistä laukan takaisin helposti. Olin ihan onnesta soikeana enkä voinut uskoa, miten helpolta tehtävä tuntui. Ja taas olisin kaivannut ulkopuolisen kommenttia siihen, teimmekö loppujen lopuksi tehtävää sinnepäinkään. Itseä arvelutti, kun tuntui niin helpolta. Ehkä ratsastus tosiaan voi joskus olla myös vaivattomampaakin.
Olisin voinut hinkata siirtymiä vaikka loppuillan, sillä niin kivan mutkattomilta ne tuntuivat. Lämmin keli alkoi kuitenkin hyydyttää minuakin, joten näin parhaaksi ravailla hetken aikaa ja siirtyä tekemään pitkät loppukäynnit maastoon. Käppäilimme kaikessa rauhassa lammikolle, kahlailimme hetken ja sitten palasimme vähän rivakammalla käynnillä tallille - hyttyset nimittäin löysivät meidät eikä sen jälkeen meistä kummallakaan ollut enää kivaa. Onneksi lenkillä mahtoi tuulemaan sen verran, että hyttyset hävisivät aina hetkeksi ennen kuin iskivät uudelleen. Tallille pääsemisen jälkeen saatoin vain todeta, että olipa kiva ratsastus. Easy on ihanan herkkä enkä sen kanssa en ole koskaan joutunut oikeasti tappelemaan siitä, liikutaanko vai ei. Se helpottaa kumman paljon muuta ratsastusta etenkin, kun Easyllä ainakin minun ratsastuksessani pysyneet jarrutkin moitteetta matkassa. Se on jo minulle paljon, että nuo kaksi ovat mukana. Vielä kun löytyisi se moitteeton ohjaus, niin alkaisi olla paketti kasassa.
