Omalla tallilla siirryttiin tänään kesälukujärjestykseen, josta olin poiminut itselleni toisen tunnin torstaille. Sitten eilen huomasinkin, että torstaisin olen tavannut käydä Tallinmäellä ratsastamassa viikon toisen tuntini. Onnekseni mahduin jo tiistaina ratsastamaan Tallinmäelle. Päivän tunnille sain Melban, pääaiheena oli pohkeenväistö ja sivuaiheena lyhyesti tehdyt laukanvaihdot. Ratsukoita tunnilla oli kolme.
Pohkeenväistöjä mentiin huolella niin käynnissä kuin ravissa. Ensin kuviona oli tuttu kahden portaan väistö uraa kohti suoristuksella. Kuviolle lähdettiin katkaisemalla lyhyttä sivua hieman, jotta jäi tilaa tehdä portaittaiset väistöt pitkän sivun uraa kohti. Vasemmalle tehdyissä väistöissä ei ollut sen suurempaa pulmaa, ja Melba teki ne ihan kivasti. Välillä sain kuitenkin huolehtia etenkin käynnissä siitä, että tahti säilyi. Muutoin Melba olisi mieluusti siirtynyt hiippailemaan. Väistöt oikealle lähtivät aluksi vähän lipsahdellen, kun Melba valui vikkelästi uraa kohti. Varsinaisesta väistöstä ei tainnut niinä hetkinä olla puhettakaan. Melbaa sai jarrutella jonkin verran ennen kuin se malttoi hieman tasoittua ja ottaa ne väistöaskeleetkin. Kun sain ratsun kuuntelemaan, sujuivat väistöt tähän suuntaan mukavan kevyesti. Jopa toista suuntaa paremmin, vaikka ensin ajattelin, että tehtävä näinpäin menee läpijuoksemiseksi. Melban ravissa oli myös mukava istua, joskin pohkeeni halusivat edelleen vispata vaikka kuinka koetin ajatella niitä pysymään hevosen kyljissä tuntumalla.
Seuraavaksi väistöjä jatkettiin tekemällä niitä uraa myöten pitämällä etuosa uralla, kun taas takapää väistätettiin kulkemaan vähän sisempänä. Käynnissä molemmat suunnat sujuivat aika kivasti, kunhan sain jarruteltua Melban etuosan odottamaan, että takaosa ehtii myös mukaan. Ravissa sain olla vielä tarkempi sen kanssa, että Melba myös väisti. Etenkin vasemmassa kierroksessa tuntui, että Melba yritti koko ajan juosta väistöstä läpi. Opettaja kehotti keventämään väistöapuja. Olin itse kuvitellut, että Melba yritti vain luistaa hommista, kunnes opettajan vinkin avulla selvisi, että varmistelin ja tuupin Melbaa väistämään liikaa, jolloin se vastasi korostetusti. Apujen keventäminen auttoi kummasti, ja Melba tasoittui väistöihin paremmin. Väistättävä pohkeeni tahtoi tosin välillä lennellä taas omille teilleen, kun en muistanut olla sitä joka hetki korjaamassa.
Laukkatehtävänä oli tällä kertaa tehdä pitkän sivun lopusta alkaen täyskaarto, jonka uralle palaamisessa käytettiin vähän väistönkaltaista liikettä apuna. Uran lähestyessä puolestaan vaihdettiin laukka ja jatkettiin matkaa uuteen suuntaan toista täyskaartoa tekemään. Aluksi Melba vähän laiskotteli ja pudotteli pariin otteeseen raville. Täyskaarrot sujuivat parhaiten, kun ne aloitettiin oikeassa laukassa. Melban väistättäminen tai edes sen kaltaisen liikkeen esittäminen tosin oli aika puutteellista. Laukka kuitenkin vaihtui puhtaasti kerta toisen jälkeen, joten sen puolesta tehtävä sentään onnistui. Täyskaarto vasemmassa laukassa tahtoi olla hieman holtiton jostain syystä. Melba laukkasi paremmin, mutta tasapainottavat pidätteet eivät menneet parhaiten läpi. Sen sijaan täyskaarto oli kuviona vähän toiseen suuntaan tehtyä parempi. Melballe kuitenkin vaihdot vasemmasta laukasta oikeaan ovat vielä vähän työn alla, jolloin se teki vaihdot useamman pyynnön jälkeen ja silloin sangen ilmavalla takaosalla. Eli pienen pukin kautta siis. Onneksi olen tätä nähnyt ja kokenut aiemminkin, niin se ei enää yllättänyt. Sen sijaan koitin muistaa kehua Melbaa heti, kun se oli saanut jalkansa järjestykseen oikeassa laukassa.
Loppuverryttelyssä ei tehty mitään kummempaa, joten sellainen tunti tällä kertaa. Yllättäen kouluvääntö oli taas ihan kivaa. Ehkä alla oli sopiva ratsu ja tunnin tehtävät sen tasoisia, että palikat hyvälle tunnille olivat kasassa. Melba onkin varsin asiallinen ratsu niin koulussa kuin esteillä, mikä tekeekin siitä mainion tuntiratsun. Minulla Melban kanssa työstettävänä olisi vielä sen ratsastaminen parempaan muotoon. Melba ei ole vaikea ratsastettava siinä mielessä, mutta jotenkin tyydyn siihen, miten se menee. Opettaja huomauttikin tunnin aikana, että kunnon asetusten ja taivutteluiden avulla saisin ratsastettua Melban pyöreämmäksi. Näitäkin hetkiä sattui mukaan, mutta jostain syystä en jaksanut jäädä vaatimaan pyöreää muotoa koko aikaa. Ilmeisesti tunnin tehtävät veivät kuitenkin sen verran keskittymistäni, että näin paremmaksi jättää muodon ratsastamisen toiseen kertaan. Vaikka ihannetilannehan olisi saada hevonen kulkemaan oikeinpäin takaa eteen liikkuen niin kaikissa askellajeissa kuin tehtävissä. Tuohon on kuitenkin vielä minulla matkaa, mutta toivottavasti siihen suuntaan olen kehittymässä.
