Monipuolinen tunti

Maanantai käynnistyi taas mainiosti, kun luvassa oli viikon ensimmäinen ratsastustunti Tallinmäellä. Keli oli jälleen kohdillaan, mutta valitettavasti myös hyttyset olivat nauttimassa auringonpaisteen lisäksi ratsukoista, joita oli lisäkseni vain yksi. Arvelin meidän menevän koulua, ja ratsukseni sain odotetusti Jetin. Ilahduin mukavasti, kun opettaja kertoi tunnilla mentävän niin koulua, puomeja kuin mahdollisesti muutama estekin.

Ensimmäisenä tehtävänä teimme pohkeenväistöjä siten, että pitkälle sivulle käännyttiin hieman lyhyen sivun keskikohdan jälkeen ja siitä sitten väistätettiin ensimmäinen porras uraa kohti, suoristettiin ja väistettiin loppumatka uralle. Tehtävää tultiin vasemmassa kierroksessa ensin hetki käynnissä, sitten ravissa molemmat kierrokset. Jetti väisti mukavan helposti eikä tahtikaan päässyt hyytymään pahemmin. Väistöt vasemmalle sujuivat oikeastaan ilman kummempia säätöjä. Väistöissä oikealle Jetti pyrki menemään vähän mutkalle ja puskemaan oikean lavan kautta karkuun, jolloin opettaja neuvoi asettamaan Jettiä enemmän oikealle sen suoristamiseksi. Vinkki samoin kuin oikealla pohkeella lavan vartiointi auttoivat, ja Jetti tasoittui väistämään paremmin siihenkin suuntaan.

Tehtävää tultiin myös laukassa siten, että hevosia väistätettiin uralta hieman keskemmäs ja jatkettiin sitten loput pitkästä sivusta mahdollisimman suorana. Tämä luonnistui aika kivasti, joskin edelleen väistöt oikealle olivat aavistuksen verran hankalampia. Ilmeisesti Jetti pääsi vähän mutkalle, kun keskityin ylläpitämään laukkaa, jolloin se ei voinutkaan väistää niin sujuvasti. Suoraan jatkamisessa ei ihme ja kumma ollut tällä kertaa ongelmaa, ja kaarteet vasemmallekin menivät kohtuullisen hallitusti. Tehtävää muokattiin vielä sen verran, että väistöä jatkettiin keskihalkaisijalle, jossa suoristuksen jälkeen vaihdettiin laukka lennosta. Aluksi Jetti oli vähän tahmeana etenkin vaihtamaan oikean laukan vasemmaksi. Toistojen myötä meno parani hieman, mutta vaihto vasempaan jäi tökkimään vielä hieman. Muutoin tehtävä meni ihan hyvin enkä sortunut kääntämään Jettiä heti vaihtoa yrittäessäni. Tila tosin loppui muutamina kertoina kesken, jolloin vaihto tuli kaarteen selvästi avittaessa sitä. Opettaja kommentoi, että vaihdossa Jetin kannattaa antaa liikkua eteen eikä yrittää turhaan hidastaa sitä. En kyllä tietoisesti hidastanutkaan, mutta taisin edelleen tehdä itselleni vaihdoista sen verran isot numerot, että Jettikin päätti niiden olevan jotain jännittymisen arvoista.

Kouluväännön jälkeen siirryimme ensin puomitehtävän pariin ja siitä sopivasti esteille. Puomitehtävänä oli kolmen puomin suora linja 17 metrin väleillä. Opettaja halusi meidän tulevan välit viidellä askeleella. Ensimmäisellä yrittämällä oikeassa kierroksessa Jetti pääsi pudottamaan raviin eivätkä askeleet venyneet kovin hyvin viiteen, vaan taisimme kuudettakin yrittää sovittaa toiseen väliin. Sakkokierroksella saimme viisi askelta väleihin, kun sain heräteltyä Jetin ja pidettyä sen laukassa. Vasemmassa kierroksessa ei ollut ongelmaa, vaikka Jetti tuijottikin jokaisen puomin hartaasti kuin ne olisivat olleet niitä kuuluisia sapelihammastiikereitä. Ilmeisesti petojen mahdollisuus sai Jetin hyvin hereille, jolloin viisi askelta soljuivat väleihin mainiosti. Tehtävää ei alettu prässätä enempää, vaan siirryttiin hyppyjen pariin.

Verryttelyhyppyinä tulimme niin oikeassa kuin vasemmassa kierroksessa ratapiirroksen estettä numero 1 ympyrällä. Tein tyypilliset mokani eli en herättänyt Jettiä ajoissa ja kaiken huipuksi sukeltelin hypyissä. Ristikon noustua pystyksi sain viimein järkevät hypyt, mutta meno oli aavistuksen verran löysää. Jettikään ei viitsinyt innostua pienistä esteistä sen vertaa, että olisi ottanut kierroksia koneeseensa. Ympyrällä hyppääminen paljasti taas karusti sen, kuinka kaartaessa päästän vauhdin hyytymään pahemman kerran. Tie esteelle kuitenkin löytyi, mutta Jetti esitti niitä miniaskeleita ennen hyppyä juuri sen takia, kun laukka ei päässyt pyörimään kunnolla. Esteeltä pääsimme sentään jatkamaan järkevästi ympyrän reitillä.

Lopuksi hyppäsimme radan kahteen kertaan, ensin noin 50 ja sitten noin 75 sentin korkuisena. Esteet 4 ja 5 tosin olivat kavaletteja. Ensimmäinen kierros oli vähän rämpimistä, mutta ei ihan pahimmasta päästä. Jetti esitti minihypyt ykköselle ja kuutoselle ihan kunnon töllötystöksähdyksen ennen ponnistukseen lähtöä. Laukat kuitenkin vaihtuivat radan aikana eikä Jetti muuten ihmetellyt menoa. Suoran linjan esteiden 4 ja 5 väliin survoin vielä ahtaat viisi askelta, kun en tajunnut laukan kuitenkin pidentyneen sen verran, että neljä olisi ollut järkevämpi. Toiselle kierrokselle tsemppasin jo sen takia, että opettaja korotti esteitä. Samalla ehdin kaivata turvaliivin perään, jota en ollut tajunnut ottaa mukaan. Sain Jetin heräämään vähän paremmin, jolloin ykköseste ylittyi hyvin. Kakkosen ja kolmosen kaareva linja meni ok, vaikka Jetti edelleen kuvitteli jatkavansa suoraa linjaa, kuten oli ensimmäiselläkin kierroksella arvellut. Sain kuitenkin sen tuotua kolmoselle ihan hyvin, ja laukkakin vaihtui. Kaarteessa pyysin sitä vähän eteen, ja suora linja esteillä 4-5 sujahti sopivasti neljällä askeleella. Kuutosestettä kohti ratsastin jälleen hieman eteen ja pidin tiukasti pohkeet tuntumalla, jotta Jetti ei enää viitsisi tuijottaa jo kertaalleen hypättyä estettä. Pienen hidastuksen Jetti pääsi tekemään, mutta hyppäsi radan viimeisen esteen kuitenkin liikkeellä koko ajan pysyen. Radan jälkeen tuumasin, että ei yhtään hullumpaa. Toisella kierroksella Jetti oli paremmin hereillä, ja se taisi mieltää esteet nyt jo vähän enemmän hypättäviksi. Opettajakin tuumasi, ettei Jetti piittaa pienistä esteistä, vaan parantaa menoaan vähän isommilla.

Melkoisesta hyttysparvesta huolimatta tunti oli tosi kiva. Tehtävät olivat sopivia eivätkä aiheuttaneet pahempia ongelmia, joten niiden parissa oli kiva puuhailla. Maltoin ihmeen hyvin keskittyä myös koulupuolen tehtäviin, ja suosikkini oli laukassa tehdyt väistöt laukanvaihdolla kuorrutettuna. Esteillä oli puolestaan kiva saada sujuvampi rata alle, kun viime aikoina on tuntunut, ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia oppia hyppäämään Jetin kanssa. Nyt tarvitsee vain toivoa, ettei tämä yksi kerta ollut tuuria.