Maanantain ratsastukset menivät taas tuplana. Ensimmäisellä tunnilla luulin olevan koulua, vaan sillä olikin esteitä. Ratsukseni olin kouluvääntöä ajatellen toivonut Naken, mutta nyt päädyin sitten hyppäämään sillä. Vaihtelu tekee hyvää, kuulemma. Ratsukoita tunnilla oli yhteensä kolme.
Ensimmäisenä tehtävänä oli kaksi ympyrää, pienemmällä oli yksi puomi, isommalla kaksi. Vasemmassa kierroksessa tahkosimme niitä ravissa. Sain vähän suoristella Nakkea, jotta se ei jäänyt asettuneeksi sisälle. Nakke oli alussa aika tahmeana, joten sain nohitella sitä melkoisesti hommiin. Hiljalleen se alkoi ravata paremmin, ja tajusin lakata hätistelemästä sitä koko ajan. Oikeassa kierroksessa tulimme ympyrät pari kertaa ravissa ja sitten siirryimmekin jo laukkaan. Oikeassakin kierroksessa sain muistaa pitää ulko-ohjan kädessä, jotta Nakke ei mennyt vinoksi. Laukassa sai myös vähän tehdä muutoksia, jotta Nakke pysyi hereillä. Kun laukkaa haki vähän eteen ja vähän kiinni, löytyi Nakesta myös sujuvampaa peruslaukkaa.
Lisäsimme tehtävään myös ympyrän kaarella olleet kaksi puomia ja tulimme kaikkia kerralla. Nyt siis omilla ympyröillään oli puomi, kaksi kavalettia askeleen välillä ja kaksi pystyä kolmen askeleen välillä. Nakke oli vähän omissa maailmoissaan ja yritti välillä liirailla ympyröiltä omille teilleen. Saimme tultua kavalettien ja pystyjen välit toivotuilla askelmäärillä, mutta kovin tasaista tai rentoa meno ei ollut. Nakke tuntui jännittyneeltä, mihin vastasin ratsastamalla jännittyneesti. Ei hyvä.
Tulimme myös yksittäistä pituushalkaisijalla ollutta pystyä vaihtoja tavoitellen. Ensimmäisellä kierroksella vasen laukka vaihtui oikeaksi hypyssä. Oikeasta vasempaan emme päässeet hypyssä, vaan Nakke laskeutui väärässä laukassa, vaihtoi edestä ja lopulta pukin kautta vaihtoi takaosankin. Horjahdin tässä pukissa ja venäytin vähän selkääni. Toisella kierroksella saimme vaihdot molempiin suuntiin. Nakke oli aiemmin tunnilla jo esittänyt minipukin, mutta yritin olla murehtimatta. Olinhan toistaiseksi pysynyt kyydissä.
Yhdistelimme vielä kuvion, jolla tulimme kavaletit ympyrällä, pystyt ympyrällä, suunnanmuutospystyn sekä saman homman toisesta suunnasta. Oikeassa kierroksessa kavaletit menivät ihan ok, vaikka Nakke yritti kiskoa omiaan. Ensimmäiselle pystylle tulimme hieman vinosti, mutta pääsimme kuitenkin toivotusti kolmella askeleella toiselle pystylle. Sen jälkeen Nakke nakkasi taas pukin, jota tasapainoni ei kestänyt. Niinpä putosin Naken vasemmalta puolelta maahan. Tömähdys ei onneksi ollut paha, mutta henkinen kolaus sitäkin isompi. Sen jälkeen arkajalkani pelot hulahtivat niin vahvasti päälle, että luottamus koko hommaan oli ihan miinuksella. En enää uskaltanut tulla tehtäviä edes sillä jo hypätyllä minikorkeudella. Suostuin laukkaamaan vielä puomia ja minikavaletteja pari kierrosta, kunnes totesin, että tämä riittää. Opettaja neuvoi pitämään kädet niin rentoina kuin mahdollista ja ajattelemaan fiilistä puolipitkää ohjaa. Tämä tuntui rauhoittavan Nakkea, mutta soti kaikin tavoin itsesuojeluvaistoani vastaan. Onneksi sain kuitenkin tultua nämä pari kierrosta, vaikka kantti ei riittänytkään enää koko tehtävän pariin.
Ravailin vielä loppuun ja hain Nakkea kuulolle. Yritin edelleen muistaa pitää kädet rentoina, vaikka vaikutinkin niillä välillä. Nakke rentoutui hieman, mutta ihan kaikkia jännityksiä en saanut pois siitä saati itsestäni. Näin sitten on tämän vuoden ensimmäinen putoaminen takana. Eipä sitä
vuotta pitkälle päästy. Enkä kyllä pahastuisi yhtään, jos tämä jäisi
vuoden ensimmäiseksi ja samalla viimeiseksi!
