perjantai 20. tammikuuta 2017

Ensimmäinen, toinen ja kahdessadas kerta

Perjantain Artsin koulutunnilla pääsimme treenaamaan S:n muotoista vaihtouraa, pohkeenväistöjä sekä laukkavoltteja. Ratsunani oli Pave, jonka kanssa tuli 200. kerta täyteen. Tunnin jaoin kolmen muun ratsastajan kanssa. Alkuverryttelyssä kävimme aika itsenäisesti askellajit läpi. Käynnissä ja laukassa Pave oli ihan ok, mutta ravi meni aika hirveillen. Syy jäi mysteeriksi. Ravi on tupannut olemaan meille viime aikoina hieman hankalaa.

Ensimmäisenä tehtävänä käänsimme ravissa pitkän sivun keskeltä S:n muotoiselle vaihtouralle. Kun pääsimme siltä toiselle pitkälle sivulle, ravasimme sen loppuun. Lyhyen sivun keskeltä taas käänsimme keskihalkaisijalle ja väistätimme hevoset siitä uralle. Jos keskihalkaisijalle tultiin vasemmalta, tehtiin väistökin vasemmalle.

Onnistuimme Paven kanssa vaihtouran ratsastamisessa aika mukavasti. Sain molemmat puolivoltit ratsastettua melko tasaisesti, ja Pave pysyi niissä aika pyöreänä. Suuntaa vaihtaessa muistin ratsastaa pari askelta suoraan enkä kiirehtinyt. Sangen asiallista, vaikka itse sanonkin. Olenhan toisinaan aika leväperäinen mitä tulee teiden tarkkaan ratsastamiseen. Pohkeenväistöt oikealle olivat odotetusti helpompia. Pave ei edes lähtenyt pahemmin hirveilemään niissä. Väistöt vasemmalle takkusivat enemmän. Etenkin siksi, että roikuin niissä oikeassa ohjassa vääntäen Paven mutkalle. Kun sain pidettyä oikean ohjan vähän rennompana ja vaikutettua vasemmalla ohjalla, suorituksemme alkoivat muistuttaa väistöyritelmiä. Paven hirveilyä lukuun ottamatta. Tehtävällä hyvä kertaus oli huolehtia ravi kuntoon aina hetkissä, kun ei varsinaisesti tarvinnut tehdä muuta. Kun kuvion tai väistön pariin pääsi hyvässä ravissa, oli se helpompi ratsastaa.

Toisena tehtävänä tulimme ravissa keskihalkaisijalle ja nostimme noin keskikohdassa tulosuuntaan nähden vastakkaisen laukan. Eli jos tulimme vasemmassa kierroksessa sisään, nostimme oikean laukan. Laukassa jatkoimme keskihalkaisijan loppuun ja käänsimme laukan suuntaan. Pitkän sivun keskeltä käänsimme kymmenen metrin voltin ja uralle päästyämme siirryimme raviin. Sitten tulimme toistamiseen keskihalkaisijalle ja väistätimme hevoset taas uralle. Jos tulimme keskihalkaisijalle oikeassa kierroksessa, teimme myös väistön oikealle.

Sinällään pääsimme ravissa keskihalkaisijalle ihan asiallisesti. Sitten Pave alkoi lukea ajatuksiani (eli jotenkin mystisesti aloin tietämättäni tuuppia hevosta laukkaan) ja ennakoida tulevaa laukkaa. Paven ennakointi oli sitä, että se muuttui hirveksi ja yritti hypätä laukkaan omia aikojaan. Laukat sain nousemaan pyyntöjen mukaisina, mutta kertaalleen sain ottaa stopin Paven ennakoitua liikaa. Ohjeena oli istua sinnikkäästi takajaloilla eikä antaa Paven kiskoa mukanaan. Alussa laukassa tuli tien kanssa hapuilua Paven vähän liiratessa, yleensä vasemmalle. Tämän sain kuitenkin parsittua vähemmäksi ennakoimalla ja ratsastamalla täsmällisemmin suoraan. Kymmenen metrin voltit olivat vasemmalle helpompia. Voltit oikeallekin onnistuivat kohtuullisesti, mutta unohdin kääntää niissä riittävästi. Volteilla Pave laukkasi mukavasti kuulolla, jolloin siirtymiset olivat meiksi ihan kohtuullisia. Pohkeenväistöt oikealle olivat edelleen ihan ok, mutta väistöissä vasemmalle Pave hirveili enemmän. Loppuun saimme kuitenkin tasaisemman suorituksen, kun sain istuttua napakammin eikä Pave saanut vietyä minua mukanaan.

Ennen loppuraveja saimme vielä hurautella muutamat lävistäjät keskiravia ajatellen. Parilla ensimmäisellä lävistäjällä otimme vain muutaman askeleen verran keskiravia. Lopuksi tulimme vielä kokonaisen lävistäjän keskiravia tavoitellen. En saanut Pavea lävistäjille niin suorana kuin olisin halunnut, ja se verotti raviaskeleen venymistä. Pientä eroa kuitenkin tuli, joten avut ja Paven reaktiot olivat oikeaan suuntaan. Loppuravissa sain vielä huolehtia, että Pave ravasi riittävän pontevasti eikä jäänyt omiin ajatuksiinsa. Se onnistuikin ihan mukavasti.

Tunnin treenit olivat todella kivoja. Tekemistä oli juuri sopivasti. Kaiken lisäksi tehtävillä oli myös pienet hetket, jolloin sai vain ajatella etenemistä. Tai jos se oli kunnossa, vain nauttia menosta. Pave työskenteli tänään alun hirveilyn jälkeen ravissakin ihan mukavasti. Väistöt toki aiheuttivat pientä eripuraa, mutta kummallakaan meistä ei mennyt kuppi oikeasti nurin. Kyllä niissä Artsin koulutunneissa on vain oma taikansa.