sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Hieman hätäistä

Sunnuntain toinen ratsastus meni Hiliman kanssa itsenäisellä tunnilla. Maneesissa oli sopivasti suora puomilinja sekä kavaletti, joita päätin hyödyntää. Hilima oli tänään läpi tunnin vähän hätäinen. Hetkittäin se pääsi kipittämään ja vähän turhan usein kanttaamaan kulmia suoremmaksi. Yritin toppuutella sitä ja löytää tasaista etenemistä, mutta Hilimalla oli nyt tällainen päivä. Ei onneksi ollenkaan pahimmasta päästä, vähän levoton kuitenkin.

Suoralla puomilinjalla tein parit siirtymiset ravista käyntiin sekä pyörittelin muutamia ympyröitä puomien yli. Hilima tuntui innostuvan puomeista ja ravasikin niitä kohti reippaasti. Siirtymiset käyntiin venyivät hieman, mutta onnistuivat kuitenkin. Ympyrät isommalla ja pienemmällä tiellä menivät ihan hyvin. Pientä sisälle punkemista molemmissa kierroksissa huomioimatta. Yritin korjailla tätä siirtämällä painoa aina vähän ulommas, mutta en tuntunut saavan sillä Hilimaa tasapainoisemmaksi.

Laukassa hurruuttelin puomilinjan kuudella ja viidellä askeleella. Väli oli jotain 17,5 metrin luokkaa, ja meille sopivimmalta askelmäärältä tuntui 5,5. Viiteen piti vähän kiihdyttää, kuuteen taas sai pidättää aika paljon. Kuusi askelta todennäköisesti olisi ollut se paras, mutta olisin saanut ratsastaa ne askeleet tarkemmin. Nyt jätin pidätteet aina liian myöhään ensimmäisen puomin jälkeen. Oikeasti olisin saanut tulla ensimmäisen puomin maltillisemmassa laukassa, ottaa sitten tarvittavat pidätteet ja sen jälkeen antaa Hiliman mennä lopun rennosti.

Loppuun otin vielä muutamat hypyt kavaletille. Aluksi tulin sen molemmista suunnista ravilähestymisellä. Hilima ei pikkuruisesta kavaletista piitannut, vaan tuntui vain ravaavan sen yli hypyn unohtaen. Toisesta suunnasta tultaessa keilasimmekin kavaletin. Tämän jälkeen otin vielä lähestymiset laukassa. Vasemmassa kierroksessa ponnistuspaikka ei osunut niin hyvin, mutta Hilima tietysti selvitti pienen kavaletin helposti. Oikeassa laukassa oli mukavasti imua kavalettia kohti, jolloin se ylittyi hyvin.



Loppuravissa sain vielä toppuutella Hilimaa, joka tahtoi kipittää. Tunti meni vähän humputellen, mutta puomeja ja kavaletteja oli kiva mennä näin kevyestikin. Olisin saanut työstää Hilimaa vähän rennommaksi ja pehmeämmäksi, jotta olisimme saaneet tultua kaarteet asiallisemmin. Tänään ei kuitenkaan ollut kovin ahkera olo, joten menimme vähän puolivillaisesti. Hiliman kanssa olisikin hyvä opetella malttamista.

Videoista kiitos Noralle!