Sunnuntaina oli taas viikon maastolenkin vuoro. Maastoon lähdimme kahden ratsukon voimin. Me Paven kanssa saimme pitää perää, kun varma suomenhevonen huolehti vetovastuusta.
Kävimme taas kerran Kotakankaan lenkin metsäreitin kera. Menomatkalla vastaan tuli kaksi autoa sekä kaukana edessä taivalsi hetken ravihevonen ennen kuin katosi mutkan taakse. Ensimmäinen auto ajoi hiljaa ohi, ja Pave otti sen pientä vavahdusta lukuun ottamatta hyvin. Toinen auto pysähtyi odottamaan ohituksen ajaksi, ja siitä Pave ei sanonut mitään. Vastaan ehti tulla vielä kävelijä neljän koiran kanssa. Koiralauma käyttäytyi oikein fiksusti, mutta se oli Pavesta silti vähän jännä. Onneksi se tyytyi vain tollottamaan.
Meno- ja paluumatkalla otimme lyhyet pätkät laukkaa. Pave laukkasi asiallisesti eikä pyrkinyt kaverin häntään kiinni. Kotimatkasta taitoimme hyvän pätkän ravissa ennen kuin siirryimme käyntiin. Maastoreissu meni mukavasti. Pääsimmepähän taas treenaamaan ohitustilanteita niin autojen kuin muiden liikkujien kanssa.
