Ennen maneesissa ollutta yhteisverryttelyä kävelin molempien ratsujen kanssa kentällä. Otin myös pienet ravipätkät, mutta en kummemmin alkanut säätää siellä. Pave oli hieman uneliaana, Aku taas oma reipas itsensä. Esteverryttely 70 sentin luokkaa varten meni niin Akun kuin Paven kanssa ihan hyvin. Aku vähän tohotti, mutta imi esteille ja hyppäsi kaiken tasaisen varmasti. Pavea sai vähän herätellä, ja samalla sain itse keskittyä olemaan puskematta. Hyppäsimme vasemmassa kierroksessa pystyä ja oikeassa okseria. 80 sentin verryttelyssä emme Paven kanssa osuneet millään oikeassa kierroksessa hypätylle pystylle. Sain kuitenkin odotettua hyppyjä, joten Pave selvitti esteen joka kerta. Vasemmassa laukassa ollut okseri sen sijaan ylittyi oikein asiallisesti.
 |
| © Nora |
Aikaratsastus ei ollut mielessäkään, sillä päivän tavoitteenani oli rauhalliset ja asialliset radat. Niinpä ratsastin toisen vaiheen ensimmäiselle esteelle eli kasille pitkän tien. Sille tuli hieman jarruttava hyppy, mutta Pave selvitti esteen puhtaasti ja nappasi oikean laukan. Ysille kaarsin vahingossa vähän lyhyemmin. Ponnistuspaikka tuli kuitenkin ihan hyvään paikkaan, joten matka jatkui. Ysin ja kympin suora linja meni nyt viidellä askeleella. Edessä oli enää toisen vaiheen viimeinen este. Sille kaarsin hieman lyhyemmän tien, kun tilaa kuitenkin oli. Kannustin Pavea hieman äänellä, ja se hyppäsikin esteen puhtaasti. Näin pääsimme maaliin virheettömällä suorituksella. Jes! Köröttelyllä olimme kuitenkin luokassa ensimmäisiä ei-sijottuneita, 4/12.
Myös Akun kanssa lähdimme 70 sentin radalla matkaan oikeassa laukassa. Aloitimme hieman jarruttavalla, mutta puhtaalla hypyllä. Aku nappasi hypyssä vasemman laukan. Kakkoselle lähestyessä Aku pääsi puskemaan sisäpohkeen läpi, jolloin tulimme esteelle hieman vinossa. Siitä tuli kolautus, mutta puomi pysyi ylhäällä. Kakkosen ja kolmosen suora linja meni myös Akun kanssa kuudella askeleella. Neloselle tultaessa laukka vähän hyytyi enkä ehtinyt suoristaa Akua kunnolla. Niinpä se sakotti minua ja valui esteestä oikealta ohi. Hupsankeikkaa. Ei muuta kuin uusi lähestyminen esteelle oikeassa laukassa. Liimasin pohkeet kunnolla kiinni, jolloin Aku loikkasi esteen puhtaasti. Viitosen yli pääsimme positiivisen askeleen avulla. Kuutosen ja seiskan kaareva linja meni kuudella askeleella, ja molemmat esteet ylittyivät ihan sujuvasti. Näin pääsimme perusvaiheen maaliin harmillisella neljällä virhepisteellä. Pakko myöntää, että Akun kanssa taisin ottaa vähän liiankin rennosti. Omat ajatukseni olivat jo toisessa vaiheessa ennen kuin olin edes aloittanut rataa. Hoh. Kantapään kautta Aku opetti minua keskittymään vähän paremmin. Suorituksemme toi meille jumbosijan, 12/12.
Sitten olikin enää yksi kisarata jäljellä: 80 senttiä Paven kanssa. Esteet kehtasivat näyttää muka isoilta, enhän ole moisia loikkinut taas toviin. Radalle lähdimme odotetusti oikeassa laukassa. Ykköselle ponnistuspaikka ei osunut, ja Pave kolisteli estettä. Puomi pysyi kuitenkin paikallaan. Tästä ratsastin hieman eteen, jotta laukka lähtisi pyörimään. Kakkosesteelle Pave lähtikin taas reippaasti hieman kauempaa. Kakkosen ja kolmosen suora linja menikin nyt viidellä askeleella. Neloselle tuli taas vähän hitaampi hyppy, kun kaarre söi laukkaa. Sen jälkeen sain myös korjata laukan ravin kautta oikeaksi. Viitosena ollut kahden askeleen sarja meni ihan hyvin, vaikka sorruin hätyyttelemään Pavea maiskuttamalla. Yritin korjata laukkaa, vaan Pave piti sinnikkäästi väärän laukan eli tässä tapauksessa oikean. Pääsimme kuitenkin asiallisesti kuutoselle, joka ylittyi puhtaasti. Pave myös nappasi siinä myötälaukan. Kuutosen ja seiskan suora linja meni hyvin kuudella askeleella. Näin olimme taas perusvaiheelta virheettömästi maalissa ja saimme jatkaa toiseen vaiheeseen.
Toisen vaiheen ensimmäiselle esteelle eli kasille menin taas pitkää tietä pitkin. Se ylittyi ihan ok, mutta laukka ei vaihtunut. Korjasin sen ravin kautta oikeaksi. Korjaus jäi vähän myöhään, jolloin laukka ei lähtenyt pyörimään kunnolla. Ysille tulikin miniaskel, mutta Pave onneksi selvitti esteen puhtaasti. Ysin ja kympin väli meni miniaskeleen takia kuudella askeleella, mutta onneksi tajusin tämän enkä hätäillyt. Viimeisenä ollut kahden askeleen sarja meni jälleen hyvin, ja näin pääsimme maaliin 80 sentin radalta puhtaalla suorituksella. Jihuu! Toinen köröttelyratamme poiki saman tuloksen: olimme ensimmäisiä ei-sijoittuneita, 3/8.
Näin saatiin vuoden ensimmäiset kisat pulkkaan. En jännittänyt onneksi yhtään niin paljon kuin olin etukäteen olettanut. Tietysti mahassa liiteli perhosia melkoinen lauma, vaan onneksi en mennyt ihan puihin. Toki menomme erityisesti Paven kanssa olisi saanut olla sutjakampaa, mutta olen kuitenkin suorituksiimme tyytyväinen. Rauhalliset, puhtaat radat ovat oikein hyvä juttu. Akun kanssa tullut kielto harmitti vähän, mutta samalla oli hyvin opettavainen. Ei pidä haihatella omissa ajatuksissa, vaan suoristaa se hevonen aina uudelle esteelle. Akun kanssa oli kuitenkin kiva hypätä kisoissa, on se vain sellainen luottokaveri kuitenkin. Tästä on hyvä jatkaa kisavuotta eteenpäin.
Videoista kiitos Noralle, Lauralle ja Iitalle! Ratapiirroksesta kiitos Noralle!
