perjantai 29. marraskuuta 2013

Havaintoja satulatta

Perjantaina kävin ratsastamassa Jetin itsenäisesti. Kenttä oli koppura, joten päätin jättää satulan matkasta, sillä käytettävinä askellajeina olivat käynti ja ravi. Treeniaiheiksi otin kevyesti siirtymät sekä peruuttamisen.

Siirtymiä tein käynnistä pysähdyksiin ja takaisin sekä käynnistä raviin ja takaisin. Aluksi Jetti oli hidas reagoimaan, mutta hiljalleen parani. Siirtymisissä ylöspäin sain välillä pidettyä ohjat hyvin tuntumalla ja ratsastettua pohkeella niin, ettei Jetti jännittynyt ja nostanut päätään. Rehellisen pyöreä se ei ollut, mutta teki siirtymän tasaisemmin. Siirtymisissä alaspäin huomasin jännittäväni itseni irti Jetin selästä. Tätä en huomaa lähellekään näin selvästi satulan kanssa. Nyt kuitenkin tunsin aina jarrutuksessa, kuinka jännitin takareiteni ja sitä myöten nousin vähän irti selästä. Näemmä istunnalla jarruttaminen tulee tehtyä väärillä lihaksilla, jolloin koko kroppani jännittyy. Eipä siis ihme, että Jettikin jännittyy ja nostaa päänsä tasaisesta muodosta ylös, kun itsekin teen juuri samoin. Tällä kertaa en kuitenkaan löytänyt kunnon ratkaisua, jolla olisin saanut ratsastettua siirtymän alaspäin rennommin.

Peruutuksissa kokeilin säilyttää Jetin tuntumalla vähän pyöreämmällä niskalla, mutta se jäi yrittämiseksi. Pyöreyden sain hakea aina pysähdyksen jälkeen uusiksi ennen kuin pyysin peruutusta. Itse peruutukset kuitenkin lähtivät ihan kohtuullisesti. Toki energiaa olisi voinut olla enemmän, mutta tällä kertaa askeleet suuntautuivat suoremmin taakse eikä Jetti lähtenyt pyrkimään vinoon. Painoa se tosin olisi saanut viedä paremmin takajaloille, sillä nyt en tuntenut ihan niin hyviä askelia kuin joinain kertoina on ollut.

Lopuksi humputtelin ravia rennosti ilman sen kummempia vinkeitä. Jetti alkoi tarjota lopulta kivan letkeää menoa, kun sain rentoutettua omaa istuntaani. Huomasin monesti lantiota alle kääntäessä ylävartaloni kippaavan taakse. Niinpä sain kerta toisen jälkeen muistaa korjata ylävartalonikin parempaan paikkaan. Koska ravi oli kohtuullisen rauhallista, oli siinä istuminen helppoa. Ilman satulaa meneminen tuntui paljastavan monta pientä asiaa, jotka eivät ole niin selvästi satulan kanssa havaittavissa. Tämän huomion perusteella saisin mennä vähän useammin ilman satulaa, niin ehkä voisin sitä kautta tehtyjä havaintoja viedä myös satulan kanssa ratsastamiseen.