Verryttelyyn tuli pieni kiire, sillä aikataulut olivat vähän etuajassa. Kentällä kävely jäi sikseen, ja suuntasin suoraan maneesiin. Lyhyen käynti- ja ravipätkän jälkeen siirryin suoraan laukkaan, sillä arvelin sen herättävän Peran parhaiten. Pera liikkui aika kivasti, joskin vaati nohittelua aluksi. Yritin muistaa pitää etuosan lyhyenä, jolloin saimme muutamia kivoja hetkiä kaikissa askellajeissa. Käynnissä tein vielä lyhyet pätkät takaosan väistätystä ulommas, minkä Pera teki ihan asiallisesti. Siirtymät onnistuivat ihan kivasti, mutta asetus vasemmalle oli hukassa. Muutaman kerran sain pyydettyä reilusti, jolloin asetus löytyi, ja Pera sai palikkansa oikeinpäin. Keskiravia kokeilin keventäen, mutta se ei lähtenyt kovin kivasti. Tarvitsisin koulukisoja ajatellen paljon pidemmän verryttelyn isommassa tilassa, jotta saisin heräteltyä itseni ja ratsuni hommiin. Vartin verryttelyllä en valitettavasti pääse siihen hyvään fiilikseen, joka tunnillakin tulee yleensä vasta reilun puolen tunnin jälkeen. Aiemman luokan palkintojenjaon aikana saimme olla kouluaitojen sisäpuolella, ja käytin tilaisuuden hyväksi pyörimällä Peraa yleensä pelottaneessa tuomaripäädyssä. Nytkin ilman tuomaria pääty oli vähintään epäilyttävä ratsuni mielestä, ja se menikin paikoin kylkimyyryä siellä. Kun palkintojenjako oli ohi, tuli vuoroni aloittaa luokka.
Alkutervehdykseen tultaessa Pera ravasi kohtuullisen tarmokkaasti, mutta puolittain hirvenä, jolloin istuntani oli kaukana tukevasti. Pysähdyksiin pääsimme mukavasti tasajaloin, maltoin odottaa Peran oikeasti olevan paikoillaan ja tervehdin vasta sitten. Käyntiaskelia ehti tulla nelisen ennen kuin pääsimme raviin, mistä tulikin tuomarilta huomautus. Terävyys ja aktiivisuus puuttuivat selittäen tämän löysyyden. Ensimmäisellä loivalla kiemuralla luulin käyneeni keskihalkaisijalla, mutta ehei. Tuomari kehui kaunista taivutusta, mutta moitti kuviota pieneksi. Teiden ratsastaminen on näemmä hyvin kinkkistä. Keskiravia olin pelännyt etukäteen, sillä se tulee ohjelmassa aina niin pian vastaan, etten millään ole itse rentoutunut ja vielä vähemmän ratsuni. Huomasin kyllä, ettei Pera lähde keskiraviin, mutta en saanut korjattua. Pompin vain perunasäkkinä ja harmittelin, kuinka tämä ohjelman kohta ei onnistu ikinä kisoissa, vaikka treeneissä menisi kuinka nappiin. Ensimmäinen kymmenen metrin voltti oli taas kuvioltaan epämääräinen, ja tuomari toivoi tasaisempaa tietä. Toisella loivalla kiemurauralla tein taas liian pienen tien enkä yltänyt sen aikana edes keskihalkaisijalle. Kolmen askeleen käyntiosuus pääsi lipsahtamaan pisteestä I ohi, vaikka kuinka sihtasin siihen. Nyt kuitenkin maltoin taas odottaa, että Pera ehtii siirtyä käyntiin ja ottaa askeleet ennen kuin pyysin sitä takaisin raviin. Siirtymä oli mielestäni ihan ok, vaikka toki se olisi saanut olla ponnekkaampi. Emme loistaneet toisellakaan kymmenen metrin voltilla, sillä ympyrän hahmottaminen lienee minulle mahdotonta. Tuomarikin kommentoi maininnalla: symmetrisempi kuvio.Siirtymä harjoitusravista käyntiin ja käynnistä pysähdyksiin saivat samoin samat kommentit tuomarilta: paremmin pisteeseen. Nyt jo vähän keljutti. Miten saatoin liirailla näin pahoin näistä ohi? En ole ennenkään loistanut teiden ratsastamisessa, mutta sentään olen saanut tehtyä asiat pisteissä. Vaan en nyt, pah! Pysähdyksessä Pera kuitenkin odotti kivasti ja jatkoi myös matkaa. Siirtymisessä raviin hätiköin hieman, jolloin Pera yritti siirtyä siihen omia aikojaan. Siitä seurasi pieni kiirehtiminen kesken kaiken ja oikea kohta valui taas ohi. Kraah! Tarkkuus ei ole juttuni. Mutta jotain hyvää: oikean laukan nosto napsahti niin pisteeseen ja kerralla, että jes! Pääty-ympyrä oli ok ja lävistäjällä pääsimme kohtuullisesti loppua kohti. Tuomari tosin toivoi parempaa valmistelua siirtymässä. Sittenpä tulikin vasemman laukan nosto I:ssä, jossa tein saman mokan kuin ennenkin. Hätiköity nosto ja hyvin vinkkarasti I:hin johtanut tie aiheuttivat sen, että Pera arpoi minun tarkoittaneen oikeaa laukkaa. Sittenpä töksähdimme kouluaidan tullessa vastaan ja nostatin nopeasti vasemman laukan. Inhottavan nolo moka, johon näemmä olen mieltynyt. Pääty-ympyrää tuomari oli kommentoinut sanoilla ”huol. taivutus”, josta en sitten tiedä, oliko taivutus huolellinen vai toivoiko hän huolellisempaa taivutusta. Epämääräisiä lyhenteitä saisi välttää. Lävistäjä oli ihan ok, mutta siirtymä laukasta käyntiin ei sujunut. Jarrutin liian voimakkaasti pelkällä ohjalla, jolloin Pera jännittyi, töksähti raviin ja siitä muutaman askeleen jälkeen käyntiin. Lopputervehdykseen pääsimme ihan asiallisesti, joskin emme tasajaloin, vaikka tuomari sen oli niin nähnyt. Pera kuitenkin odotti hienosti ja sain tervehdittyä ja pääsin taputtelemaan hienoa ratsuani.
Tuomarin kommentit olivat seuraavat: ”Mukava eteenpäinpyrkimys ja siisti ratsastus. Vielä huolellisuutta reitteihin, tasaisempi taivutus läpi kuvion ja tarkasti pisteeseen. Muuten sujuvaa ja tahdikasta menoa. Treeni-iloa!” Suorituksellani sain 150,5 pistettä eli 60,2 prosenttia. Olin tyytyväinen siihen, että pääsin toisen kerran B:n ohjelmassa yli 60 prosentin, mutta mokani harmittivat melkoisesti. Yksinkertaisesti ratsastamalla tarkemmat tiet ja pisteet olisi tulos vähän parempi. Huolellisuutta, huolellisuutta. Videolta katsottuna omassa istunnassani oli paljon sanomista, mutta onneksi mukaan mahtui parempiakin hetkiä. Laukkaosuus oli taas kivoin osuus itselleni, kunhan taas ravi vaikein. Suorituksen jälkeen mielen valtasi myös helpotus. Seuraavat oman seuran kisat ovat joskus huhtikuussa eli nyt saa vaihtaa vapaalle eikä tarvitse hetkeen jännittää kisoja. Loppujen lopuksi oma sijoitukseni 13 ratsastajan luokassa oli kuudes. Tarkkuutta, huolellisuutta ja rentoutta, niin jospa nämä koulukisat jatkossa sujuisivat taas vähän paremmin.
Videosta kiitos Alekseille!
