 |
| Jos en liiku, se ei ehkä huomaa, miettii Jetti. |
Sunnuntaina suuntasin koulukisojen jälkeen lyhyen kotireissun jälkeen ratsastamaan
Jetin vielä valoisan aikaan. Treeniaiheet ja kieltämättä vähän intokin kouluvääntöön oli aamun kisojen jälkeen kateissa. Mieluummin olisin mennyt puomeja tai tietysti esteitä, mutta nyt oli sileän treenin vuoro. Kenttä oli sen verran koppura, että päädyin pitäytymään pääosin käynnissä muutamalla ravipätkällä sitä höystäen.
Alkuun pyörittelin tovin käynnissä väistöjä niin uralta pois ja takaisin kuin uraa pitkin edeten. Jetin eteenpäinpyrkimys oli hukassa, ja vinhasti puhaltanut tuuli tahtoi viedä mennessään sekä hevosen että ratsastajan halut tehdä yhtään mitään. Maltoin kuitenkin hiljalleen yrittää aina parantaa ja samalla miettiä, mikä meni oikein ja mikä ei. Loppujen lopuksi väistöt oikealle tuntuivat lähtevän nyt paremmin, kunhan muistin pitää ei-väistättävästäkin puolesta huolta. Vasemmalle väistättäessä Jetti pääsi vähän pullahtamaan lavan kautta ulos, kun siltä puolen en saanut pidettyä ratsua hanskassa. Oppitunti 735: hevosessa on yksi puoli + toinen puoli = kaksi puolta hallittavaksi. Ravissakin testasin muutamat väistöt, jotka sujuivat niin kuin käynnissä. Olisin tosin saanut olla tarkempi vielä siinä, ettei tahti turhaan hyydy.
 |
| My little ponylle piti tehdä letti. |
Sitten hapuilin vielä joitain epämääräisesti sulkutaivutuksia leikkineitä yrityksiä. Itselleni helpompi suunta yrittää tätä on ehdottomasti vasen. Painoni on jo valmiiksi sillä puolella, jolloin hevonenkin seuraa sinne paremmin. Jetin takaosa tuntui lähtevän mukaan niin kuin piti, mutta poikitin kyllä liikaa. Jostain syystä en osaa tehdä sulkutaivutusta yhtään hillitysti, vaan lyön sen överiksi. Yritin loiventaa poikitusta ja kiinnittää huomiota siihen, että asetus säilyy, mutta niin vain olin taas vinksin ja vonksin. Sulkutaivutuksen kaltainen liike oikealle oli luonnollisesti vähän vaikeampi. Takapää lähti kyllä kohtuullisesti, mutta asetusta en meinannut saada oikein. Keskityin välissä tyrkkäilemään takaosaa turhan paljon ja muutenkin säätämään, jolloin Jetti alkoi vastustella häsellystäni hidastamalla. Siitä sain taas hyvän palautteen nollata tilannetta ja yrittää uudelleen. Sulkutaivutuksia varten olisin kaivannut peiliä, jotta olisin sen avulla hahmottanut, kun olimme oikein. Erotin kyllä ääripäät, mutta oikean asennon tajuaminen oli vaikeaa.
 |
| ♥ |
Loppuun tein vielä takaosakäännösmäisiä kulmia käynnissä ja ravissa. En tiedä, hämäsikö koko ajan liikkeellä pysyminen vai mikä, mutta nyt käännökset tuntuivat sujuvan ihan kivasti. Paikoin tosin kulmat menivät vähän pyörähtäen ilman, että mitään oikeaa käännöstä tapahtui. Taas olisi ollut peili tai kuvaaja paikallaan, että olisin päässyt katsomaan, miltä meno oikeasti näytti. Ravissa muutamat kulmat tuntuivat kivoilta, kun koko hevonen tuntui kääntyvät suorana eikä pullahdellen jostain suunnasta karkuun. Ehkäpä käynnin ja ravin ansiosta mukana oli sen verran liikettä, etten päässyt vain tuuppimaan hevosta pyörähtämään napakäännösmäisesti, vaan liike meni sopivasti eteenpäin estäen tämän. Tämän päivän treeni saikin sitten olla siinä, sillä saahan sitä joskus ottaa kevyemminkin.
Kuvat napattu itse.
