keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Toiveratsulla tahkoamassa

Ennen keskiviikon toista tuntia totesin ääneen, että tahtoisin sille tunnille Epperin tai Hessun. Sattumien kautta tunnin alkuperäinen ratsuni oli vaihtunut, ja ratsukseni tuli kukapa muukaan kuin Hessu. Hah! Tunnilla oli vain neljä ratsukkoa, joten pääsimme tehosyyniin. Tunnin aiheena olivat pohkeenväistöt sekä hieman yllättäen laukanvaihdot puomeilla. Sellaisia ei ole kyllä toviin tullut tällä tallilla treenattua.

Ensimmäisenä teimme pohkeenväistöjä käynnissä siten, että käänsimme lyhyeltä sivulta pituushalkaisijalle ja teimme pohkeenväistöä uralle edeten. Siitä käänsimme maneesin poikki ja ylitimme samalla kaksi puomia ja tulimme tehtävän toisesta suunnasta. Teimme väistöjä myös ravissa uralla pysyen puomit suunnanvaihdoksessa edelleen mukana pitäen. Lopulta tehtävä muuttui siten, että väistöt tehtiin oman valinnan mukaan käynnissä tai ravissa pitkää sivua myöten. Suorituksen jälkeen nostettiin laukka ja tultiin puomit laukanvaihtoa niillä yrittäen. Väistöt tosin jätettiin aika pian pois ja keskityttiin hakemaan vaihtoja.

Pohkeenväistöt käynnissä menivät ihan ok, joskin ulkopuolen kontrolli olisi saanut olla parempi. Muutoin Hessu vain pullahti ulkolavan kautta karkuun ja jätti väistöaskeleet tekemättä. Käynnissä sain korjailtua palikoita kohdilleen, ja saimme asiallisempia väistöpätkiä. Ravissa uralla tehdyt väistöt olivat yksinkertaisesti kamalia. Väistön vastakkaisen puolen kontrollointi ei ottanut ollenkaan onnistuakseen, jolloin Hessu meni tehtävän valtaosan kerroista lapa edellä liiraten. Hoh! Jäin nyhräämään liikaa väistättävän puolen kanssa, jolloin en enää saanut otettu sen vastakkaisesta puolesta. Väistöt kehtasivat olla ihan naurettavan vaikeita ja sekös keljutti. Hessu-parka, se joutui kyllä tulkkaamaan kuskin ihmeellisiä höseltämisiä ihan urakalla. Pisteet sille siitä, kuinka viilipyttynä se arveli apujeni merkitystä ja teki vastineeksi aina jotain. Vaikka sitten sen kylkimyyryn. Sainpahan hyvin alleviivattuna taas huomata sen, ettei Hessu ainakaan osaa lukea ajatuksia, vaan pyynnöt on tehtävä sille selkeästi.

Laukanvaihdot puomeilla eivät myöskään olleet bravuurimme. Myönnän, että hämmennyin itse tehtävästä ja ajattelin, että eihän me Hessun kanssa tällaisia voida osata. En oikein itse uskonut, että Hessu vaihtaisi laukkoja helposti puomeilla, mikä varmasti vei parhaimman terän omasta yrittämisestä. Yritin saada Hessun aina aktiiviseen laukkaan, mutta sorruin hätyyttämään sitä liikaa. Niinpä tulimme puomeille pitkänä tavarajunana, mikä ei ollenkaan auttanut. Yritin antaa selkeitä vaihtoapuja, vaan eivätpä ne kovin selkeitä olleet. Meidän paras yritelmämme oli raviaskeleen kautta tehty vaihto, joten kovin suurta hurraamista tehtävässä ei ollut. Jotenkin fiilis oli koko ajan liian hätäinen, ja oma usko loppui jo ennen kuin tehtävä oli alkanut. Ei hyvä yhdistelmä, joten tulos oli siinä mielessä arvattavissa. Mieluusti treenaisin kyllä muillakin hevosilla laukanvaihtoja, mutta toistaikseksi tarvitsisin sellaisia idioottivarmoja tehtäviä, joissa hevosellekin käy selväksi, että tarkoituksena on tehdä vaihto. Tämä ei ollut ihan niin helppo tehtävä, joten sepä meni vähän metsään tällä kertaa.

Tunti meni vähän höpsösti kaiken kaikkiaan. Väistöt olivat kimurantteja, ja laukanvaihdot vähintäänkin vaikeita. Hessu silti yllätti taas pienen tauon jälkeen. Eihän se ole yhtään niin laiska kuin muistelin. Eihän se toki mikään duracellpupukaan ole, mutta kyllä sen saa liikkeelle. Se tosin pitäisi myös saada kerittyä niin paljon lyhyemmäksi, jotta sitä olisi helpompi ratsastaa. Nyt se tahtoo mennä siinä tavarajunapituudessa, mikä tekee monesta tehtävästä hankalampaa. Vaan onpahan taas yksi pähkinä purtavaksi.