Viime aikoina on kyllä mukavasti riittänyt vilinää uusien ratsujen testauksessa. Nyt vuoroon tuli Tallinmäellä asuva Half Moon Bay. Hemppa on 2007 syntynyt puoliveriruuna, joka on yksityisomistuksessa, mutta tekee tunteja säännöllisesti. Opettaja oli jo aiemmin suositellut minua testaamaan Hemppaa, joten pitihän senkin selkään kiivetä. Hempalla on aiemmassa elämässään menty muutaman kenttäkisat. Rataesteillä sen taso on ainakin se metri ja koulupuolella helppo B.
Tämä testaus jäi vähän puutteelliseksi, sillä koppuran kentän takia askellajeina olivat vain käynti ja ravi. Ratsukoita tunnilla oli kolme. Tunnin aikana teimme pohkeenväistöjä niin käynnissä kuin ravissa sekä tahkosimme aiemmalta kerralta tuttua voltteja ja ympyröitä sisältänyttä kahdeksikkoa siirtymisten kera. Loppuun jumppasimme niin hevosia kuin kuskeja.
Väistöissä keskihalkaisijalta uralle Hemppa tahtoi ensin vähän jännittyä ja väistää joka toisella tai kolmannella askeleella. Ratsastin sitä aluksi niin kuin yleensä ratsastan itselleni uusi hevosia eli vähän varoen. Eihän sitä tiedä, vaikka Hemppa olisi tehty lasista! Lopulta tajusin, että kyllä Hempalta sai pyytää asiat ihan tavallisesti, ja väistöt alkoivat sujua paremmin. Hemppa väistikin ihan asiallisesti, vaikka sain ehkä vähän enemmän varmistella jokaista askelta. Ravissa sain erityisesti miettiä sitä, että Hemppa eteni sivulle eikä pyrkinyt välillä menemään pari askelta suoraan. Haeskelun jälkeen ravissakin alkoi löytyä asiallisia pätkiä, joten pääsimme tehtävästä vähän perille.
Sitten tahkosimme tovin aiemmalta kerralta tuttua kahdeksikkoa. Ensin pyöräytimme voltin käynnissä, tulimme suoristuskohtaan ja siirryimme raviin. Sitten pyöräytimme samaan suuntaan ympyrän ja suorituskohdassa palasimme taas takaisin käyntiin. Sen jälkeen teimme saman toiseen suuntaan. Lopuksi tulimme pelkkää kahdeksikkoa koko ajan ravaten. Tehtävällä ei tullut mitään sen kummempia ongelmia. Lähinnä naureskelin tovin Hempan ravia. Tuntui, että takamus pysyi satulassa, mutta keskivartalo aaltoili ravin mukana. Ei se mahdotonta ollut istua, vähän erilaista vain. Hemppa teki siirtymiset raviin asiallisesti eikä kummemmin yrittänyt mutkitella. Siirtymiset alaspäin onnistuivat myös eikä volteilla tai ympyröillä ollut kummempia ongelmia. Ihan asiallista menoa tälläkin tehtävällä.
Tunnin lopuksi jumppasimme niin hevosia kuin itseämme. Hevoset saivat jumppailla suoralla puomi- ja minikavalettilinjalla askeleitaan katsoen ja jalkojaan nostellen. Meidän ei pitänyt auttaa niitä mitenkään, vaan antaa niiden pähkäillä tehtävä kuntoon. Hemppa meni tehtävän kivasti ja suurempia kolistelematta. Tämän jälkeen ratsastajat pääsivät jumppaamaan. Irrottelimme taas jalkoja satulasta, pyörittelimme nilkkoja ja nappailimme jalustimia takaisin jalkaan, jännitimme ja rentoutimme hartioita sekä seisoimme jalustimilla eri asennoissa. Jumpat sujuivat ihan hyvin. Jalustimilla seisoessa tosin nauratti, sillä Hemppa tarjosi aina ravia. Kai se ajatteli minun siirtyneen kevyeen istuntaan ja haluavan enemmän liikettä.
Loppukäynnit kävimme käppäilemässä pellolla. Hemppa veti kolmen hevosen poppoota muuten urheasti, mutta parille peltotyövälineelle piti muka puhista. Tämän tunnin perusteella Hempasta muodostui positiivinen kuva. Se liikkui ihan itsestään eteenpäin ja teki asiat, kun ne pyysi järkevästi. Tunti meni aika mutkattomasti. Laukkaa jäin kaipaamaan, mutta seuraavalla kerralla sekin tulee testattua. Mielenkiinnolla odotan seuraavaa yhteistä tuntiamme.
