Sunnuntaina oli luvassa iltapäiväratsastus, kun Pia tuli pitämään Tallinmäelle estetunnin. Me
Jetin kanssa jaoimme tunnin kolmen muun ratsukon kanssa. En tiedä, painoiko Jetillä eilinen maasto vai oliko se vain muuten vain ihan viikonloppufiiliksissä, mutta tämä tunti meni niin tahmailuksi, että ei pitkään aikaan. Yksi sana: huh! Tunnin tehtävillä yhdistelimme tehokkaasti niin ympyröitä, ravia kuin laukkaa. Tekemistä siis riitti etenkin, kun ratsu ei tahtonut edetä juuri ollenkaan.
Tunnin yksittäiset tehtävät yhdistyivät lopulta yhdeksi radaksi. Korkeudella ei juuri pelattu, sillä pienimmät olivat jotain 40–50-senttisiä ja pari estettä oli noin 80–85 sentin tuntumassa. Matkaan lähdimme oikeassa kierroksessa ravissa. Ensimmäisenä oli kolme ravipuomia, jotka menivät hieman hidastellen. Niiden jälkeen pyöräytettiin ympyrä oikealle, jonka aikana nostin laukan sangen hitaasti. Siitä jatkoimme hitaassa laukassa innaripystyille, jotka menivät edelleen puolinukuksissa. Niiden jälkeen sain korjata laukan takaisin oikeaan ja yrittää nohittaa Jettiä eteenpäin vailla onnistumista. Kolmosena ollut pysty ponnistuspuomilla ja esteen jälkeen olleella puomilla ylittyi kohtuullisesti. Sen jälkeen pyöräytimme ympyrän vasemmalle samaan kohtaan kuin aiemmin ja siirryimme sen aikana raviin. Jetti ravasi odotetusti sangen tahmeasti, mutta selvisimme ravipuomeista toiseenkin suuntaan. Niiden jälkeen nostin vasemman laukan ja yritin taas herätellä Jettiä. Joo ei, mutta matka jatkui silti lävistäjäpystylle. Laukka ei vaihtunut esteellä, joten saimme pyöräyttää sen tutun ympyrän tähänkin ja korjata laukan oikeaksi. Innaripystyt menivät hitusen paremmin samoin kuin lävistäjäpysty, mutta reippautta olisi saanut olla enemmän. Radan lopuksi tulimme vielä askeleen sarjan sekä siitä neljän askeleen päässä olleen okserin. Hyydyimme ennen sarjaa, mutta jotenkin räpiköimme sen sekä suoran linjan päässä olleen okserin. Neljällä piti tulla, mutta en ole varma, pistimmekö siihen kuitenkin viidennenkin askeleen. Saimme uusia vielä sarjan ja suoran linjan yksittäisenä, mikä sujui nyt hieman paremmin. Tulimme myös muutaman kerran viitosena olleen lävistäjäpystyn laukanvaihtoa vasemmasta oikeaan tavoitellen, mutta sitä ei tällä tunnilla irronnut.
Hngh. Siinäpä tunnin mietteet tiiviisti. Tänään ei vain sujunut. Sellaista se on joskus on, mutta ei se silti kivalta tunnu. Positiivista kuitenkin oli se, että menimmepä kuitenkin kaikesta kerralla yli ja saimme tehtyä tehtävät niin kuin piti, vaikkakin vähän tahmeasti. No, jospa taas seuraavalla kerralla olisi sekä minussa että Jetissä enemmän puhtia olla vähän reippaampia.
