Huputitihei

Nukkuva ratsu ja ryhditön, mutta iloinen kuski.

Lauantaina pää löi tyhjää kaikista maailman treeniaiheista, ja niin päädyin ratsastamaan Jetin kentällä kevyesti ilman satulaa vailla sen kummempaa säätämistä. Sain hyvin pienellä vaivalla houkuteltua kylässä olleen kaverini mukaan kuvaamaan tuntia. Harmi vain, että kamerasta päätti loppua akku reilun minuutin jälkeen. Tulipahan kuitenkin vähän videota pitkästä aikaa. Ratsastin vajaan tunteroisen vailla tosiaan mitään sen suurempaa. Tein puolihuolimattomasti vähän siirtymiä samalla istuntaani miettien, mutta mitään en alkanut viilata toden teolla. Päivä oli niin ihanan aurinkoinen, joskin tuulinen, etten vain saanut keskityttyä mihinkään Oikeaan Kouluvääntöön. Ja hyvä niin, ei aina tarvitse mennä koulusilinteri päässä keikkuen.

Koska sain pitkästä aikaa videota minun ja Jetin menosta, niin onhan se analysoitava. Ensin kritiikki, tietysti. Oi ja voi tuota istuntaa! Yläselässä on Notre Damen kellonsoittajan kyhmy, ja polvet ovat puoliksi suussa. Nyt ymmärrän enemmän kuin hyvin, mistä opettajien rentouta jalat -ohjeet oikein tulevat. Jetin niska on myös varmasti mitä hurmaavin, mutta voisin välillä katsoa vaikka eteenpäin. Kolmanneksi vielä ohjastuntuma tai siis sen puute. Ohjat käyvät välillä varsin löysänä, kunnes taas puolivahingossa pysyvät tovin tuntumalla. Tasaisuutta niihin, kiitos! Tässä top 3 -havainnot, lisääkin toki löytyisi helpolla, mutta en nyt suostu märehtimään ihan mahdottomia.

Sitten on keksittävä vastapainoksi jotain asiallista. Muutakin kuin se, että pysyn selässä. Paikoin saan reagoitua aika nopeasti, kun Jetti yrittää alkaa hiippailla. Ravi ei toki ole kaikista reippainta, mutta ei kyllä pahintakaan matelua. Sen seurauksena istun kohtuullisesti selässä enkä ihan pompi minne sattuu. Osaan myös välillä olla jopa hiljaa ja komentamatta enkä aja Jettiä koko ajan eteenpäin. Videolta oli myös hauska huomata, kuinka sopiva Jetti on kokonsa puolesta minulle. Ei liian iso eikä lähellekään liian pieni. Passeli. Pitää yrittää jatkossa saada videoita Jetillä ratsastamisesta useammin, niin pääsen näkemään sitäkin. Toki noita asioita tuntee jossain määrin selkäänkin, mutta ei ihan aina. En esimerkiksi nyt tajunnut ratsastaessani, että jalkani olivat noin jännittyneet, mutta video paljasti senkin. Ihana, kamala tekniikka. Lisää sitä!



Kuvasta ja videoista kiitos Lauralle!