Viikon ensimmäinen ratsastustuntini hurahti ihanasti kiitos kesäajan täysin valoisan aikaan Tallinmäellä. Kahden ratsukon tunnille sain Jetin, ja tunnin aiheena luulin olevan koulua. Onneksi päädyimmekin hyppelemään alkuverryttelyn jälkeen maksimissaan 50 sentin korkuisia esteitä. Alkuverryttelyssä ravailimme pääty-ympyröitä vaihtaen suuntaa aina lävistäjän kautta. Jetti tykkäsi painaa molempiin suuntiin, ja ympyrät olivat melko mielenkiintoisen muotoisia paikoitellen. Valuminen sisälle oli pahempaa vasempaan kierrokseen, ja opettaja neuvoikin ajattelemaan siinä kierroksessa Jettiä enemmän suoraksi. Se auttoi hieman, mutta olisin silti jälleen miljoonannen kerran saanut ratsastaa vasemman pohkeen paremmin läpi. Laukassa tulimme vielä samoja pääty-ympyröitä ja vaihdoimme laukan lennosta läviställä. Alussa Jetti ei ollut hereillä, ja väkersin itse liikaa, jolloin vaihdot eivät onnistuneet lennosta, vaan ravin kautta. Opettaja neuvoi tekemään vaihdon rennosti vähän puolivahingossa, jotta Jetti ei alkaisi ennakkoon jännittyä siitä. Kun laukka alkoi pyöriä enkä säätänyt itse liikaa, alkoivat laukatkin vaihtua molempiin suuntiin ilman ongelmia.
Ennen pitkää rataa treenasimme suoraa linjaa (ratapiirroksen esteet 5 ja 10) sekä kaarevia linjoja (esteet 5 ja 6 sekä 7 ja 8). Suoralla linjalla ongelmana oli lähinnä se, etten saanut Jettiä heräteltyä hommiin, jolloin meno oli hieman tahmeaa. Hyvin rauhallisella laukalla väliin meni seitsemän askelta ja hieman etenevämmällä kuusi. Kaarevista linjoista esteiden 5 ja 6 välinen tie sujui parhaiten. Laukkaa ei tarvinnut saada vaihdettua esteellä, vaan rauhassa esteen jälkeen suoraan jatkamisen päätteeksikin sopi vaihtaa se. Jetin kanssa estetehtävillä laukka vaihtuu helposti lennostakin, joten kerrankin maltoin keskittyä hyvän tien ratsastamiseen myös esteen jälkeen enkä pilannut sitä johtamalla liikaa ja samalla unohtamalla jatkaa suoraan. Kaareva linja esteeltä 7 esteelle 8 oli puolestaan vaikea, sillä en meinannut saada Jettiä tuotua kertaakaan järkevästi ensimmäiselle esteelle, kun se vain puski railakkaasti vasemmalle. Niinpä ensimmäisestä hypystä tuli töksähtävä, mikä söi laukkaa ja vaikeutti puolestaan toisen esteen ylittämistä. Voi toimimaton vasen pohkeeni, huoh.
Lopuksi hyppäsimme vielä pitkän radan. Matkaan lähdettiin vasemmassa laukassa tulemalla suora linja. Viimein sain Jetin kohtuullisesti tuotua ensimmäiselle esteelle, jolloin väli meni tasaisesti seitsemällä askeleella. Kolmospysty ei tuottanut ongelmia eikä tie nelosokserillekaan. Sen jälkeen Jetti pääsi hitusen ennakoimaan suuntaa ja valui oikealle, mutta laukan vaihdoimme lennosta vasta esteen jälkeen. Kaareva linja esteeltä 5 esteelle 6 meni jälleen aika mutkattomasti, ja laukka vaihdettiin taas hypyn jälkeen. Nyt Jetti pääsi vähän turhan paljon painamaan vasemmalle, jolloin tie seiskalle ei ollut hyvä. Niinpä askeleet kasiesteelle eivät sopineet kovin hyvin, ja hyppy ei ollut sulava. Sain kuitenkin koottua itseni ja Jetin, jolloin pääsimme suoran linjan 9-10 ihan kohtuullisesti. Opettaja pisti meidät vielä uusimaan kaksi kertaa kaarevan linjan 7-8, kunnes saimme siihen järkevän tien ja etenemisen. Avainsanana oli rentous, mutta sitä oli vaikea toteuttaa, kun kinastelin Jetin kanssa siitä, saako vasemmalle puskea vai ei.
Loppuravit ja -käynnit kävimme tepastelemassa peltolenkin kautta. Tunnista keskeisimpänä jäi mieleen nuo pirullisen haastavat kaarevat linjat ja etenkin niissä tilanteissa, kun hevonen selvästi painaa jommallekummalle puolelle. Niinpä viikon toinen Tallinmäen tuntini taitaakin hurahtaa Jetin kanssa kouluväännön parissa, jotta saisin opeteltua taas myös hevosen vasemman puolen hallintaa. Vaan eipä siitä tosiaan auta hevosta syyttää, kun itse olen kiero kuin korkkiruuvi juuri sille vasemmalle puolelle. Hetkittäin muistin tunnin aikana korjata istuntaani pois roikkumasta vasemmalla, mutta harmitavan usein vain puskin ja ähersin hevosta, kun olisi pitänyt korjata itseäni. Ehkäpä koulutunti auttaa taas tässä ongelmassa, ja jaksaisin jatkossa paremmin keskittyä korjaamaan omaa istuntaani ja sitten vasta hevosta.