Pääsin ensimmäistä kertaa Tallinmäelle ratsastamaan itsenäisesti. Ratsuksi valikoitui helposti Jetti, sillä se tekee tallin ratsuporukasta tällä hetkellä vähiten töitä sopivien kuskien puutteessa. Innoissani suunnittelin treenailevani Jetin kanssa puomeja ja kiikutin kentän keskihalkaisijalle kaksi puomia pituussuunnassa ja tein vielä noin 17 metrin suoran linjan. Tarkoituksena oli vähän säädellä laukkaa ja kokeilla laukanvaihtoja puomeilla.
Alkuverryttelyssä annoin Jetin rauhassa lämmetä hommiin. Ravailin uraa myöten ja ylittelin myös kaikki kantamani puomit ainakin kertaalleen, jotta Jetti huomaisi niidenkin läsnäolon. Kokeilin myös molempiin suuntiin muutamat pohkeenväistöt sisemmäs ja takaisin uralle, ja Jetti toimi niin kuin aina: aika täsmällisesti, joskin hyvin rauhallisesti. Laukkaverryttelyssä käytin kevyttä istuntaa hyväksi ja Jettiä aktivoidakseni vaihtelin lävistäjillä muutamia kertoja laukkoja lennosta. Ensimmäinen vaihto vaati vähän täsmällisempää ohjeistusta, mutta sen jälkeen Jetti vaihtoi suunnasta riippumatta sangen helposti. Kun Jetti vaikutti suunnilleen heränneeltä päivän töihin, aloitin puomitahkoilut kunnolla.
Ensimmäisenä tahkosin suoraa linjaa ensin ylittäen ensimmäisen puomin ravissa, käyttäen välissä käynnissä ja siirtyen ennen toista puomia takaisin raviin. Tässä ei ollut muuta ongelmaa kuin se, että ensimmäinen puomi tuntui tulevan Jetille muka yllätyksenä, ja se vähän kolisutti jalkojaan siihen. Käyntiin siirtyminen samoin kuin palaaminen raviin sujuivat helposti eikä tehtävää tarvinnutkaan jäädä hinkuttamaan kummemmin. Seuraavaksi jatkoin suoralla linjalla laukassa säädellen askelmääriä. Jetin omalla laukalla väliin meni viisi askelta, mutta sain myös säädettyä siihen kuusi ja neljä askelta. Lyhentämisen ongelmana oli aluksi Jetin siirtyminen raviin, kun en saanut säilytettyä laukkaa lyhentämisen lisäksi. Pidennyksessä en heti saanut Jettiä reipastumaan, mutta toistojen myötä ja kevyttä istuntaa hyödyntämällä saimme väliin neljä askelta ilman, että laukka oli kiireistä, ainoastaan pidempiaskelista.
Seuraavaksi siirryin keskihalkaisijalla olleiden kahden puomin pariin. Pyöräytin aina puomin yli ympyrän ennen kuin yritin laukanvaihtoa suuntaa muuttamalla. Jetti oli autuaasti suoran linjan aikana unohtanut, että muuallakin oli puomeja, jolloin alussa puomien ylitykset olivat vain hupaisia yrityksiä. Hieman laukkaa aktivoimalla Jetti alkoi huomata, että puomien yli saattoi myös laukata tasaisesti ilman muutoksia etenemisessä. Reitit puomeille eivät olleet tällä kertaa minulla kovin hallussa, jolloin laukanvaihdot puomien aikana jäivät paria kertaa lukuun ottamatta haaveeksi. Jetti kuitenkin vaihtoi nopeasti laukan askeleen tai parin päässä puomista, jolloin ainakin se oli tietoinen, mihin olimme menossa. Yritin saada vaihtoja puomeilla muuttaen tietä hieman vinommaksi, mutta nyt vasta huomasin keskittyneeni niinä hetkinä tiehen unohtaen olla kertomassa uutta suuntaa kunnolla. Kaksi asiaa eivät siis luonnistuneet yhtä aikaa. Kertaalleen Jetti myös luikahti oikealta puomista ohi, kun yritin ohjata sitä turhan vinosti sen yli. Aiheellinen muistutus siitä, että vaikka edessä onkin maapuomi, on sillekin ratsastettava huolellinen tie.
Loppuraveissa pyörittelin vielä kolmikaarista kiemurauraa puomien yli. Oikealle sain Jettiä antamaan mukavasti hetkittäin periksi, mutta vasemmalle päästin sen valumaan sisemmäs. Hoin itselleni mantraa pyytämisestä ja myötäämisestä, jotta en jäisi vain vaatimaan. Jetti alkoi loppua kohti liikkua mielestäni aika letkeästi, joten en ainakaan itsekseni ollut saanut sitä jännittymään turhia. Käyntiin siirtymisen jälkeen annoin Jetin venyttää hiljalleen ohjan mukana, kunnes ohjat olivatkin pitkät. Sen jälkeen hyppäsin kyydistä alas ja taluttelin loppukäynnit samalla puomit keräillen. Jetin kanssa oli kyllä mukavan mutkatonta mennä itsekseenkin, vaikka oman suurpiirteisyyteni takia menimme osan tehtävistä vähän sinnepäin. Vaikka itsenäisesti onkin välillä kivaa mennä, opin parhaiten opettajan valvonnan alla, kun saan ulkopuolisen silmäparin kommentteja. Itsestä kun saattaa tuntua joko siltä, että mikään ei onnistu tai vielä pahempaa, että kaikki onnistuu suitsait, vaikka totuus olisi jotain ihan muuta.
