maanantai 8. huhtikuuta 2013

Malta olla tekemättä liikaa

Kevään tulo alkaa viimein vaikuttaa myös ulkokenttien kuntoon. Niinpä Tallinmäen viikon ensimmäisellä tunnillani mentiinkin kiltisti koulua. Oudointa oli se, ettei minua edes harmittanut. Seuraavaksi varmaan julistan esteratsastuksen olevan ihan puppua ja vannon kouluratsastuksen nimeen. Hah, ei pelkoa. Epäilemättä ensi viikon sunnuntaina (21.4.) olevilla seuran koulukisoilla on jotain tekemistä sen kanssa, että haluan muka vähän vääntää kouluakin. Ratsukseni sain Jetin, ja tunnin tehtävinä olivat pohkeenväistö, vastalaukka ja laukanvaihto.

Alkuverryttelyn jälkeen teimme ensin käynnissä ja sitten ravissa pohkeenväistöä pitkän sivun alusta keskihalkaisijalle, jonka jälkeen ratsastettiin suoraan ja palattiin toisen pitkän sivun kautta tehtävän alkuun. Koska Jetti väistää yleensä hyvin helposti, kehotti opettaja kiinnittämään huomiota siihen, että tahti säilyy väistönkin aikana. Käynnissä ensimmäisissä väistöissä Jetti pääsi hidastamaan ja vähän mutkittelemaan, jolloin opettaja muistutti säilyttämään tahdin. Seuraavissa yrityksissä keskityin paremmin pitämään Jetin liikkeellä, sillä väistöapuihin ei tarvinnut kiinnittää niin paljon huomiota, kun Jetti väisti kevyesti. Meno paranikin huomattavasti, kun en antanut Jetin hidastella. Väistö sujui edelleen kevyesti, ja Jetti tuntui rentoutuvan työn pariin. Ravissakin väistöt sujuivat ihmeen helposti tahdin kummemmin muuttumatta. Harjoitusravissa istuminen ei onneksi tuottanut ongelmaa, joten olin tyytyväinen. Pienenä miinuksena oli se, etten aina huomannut valmistella väistön lopettamista selvästi, sillä joissain suoristushetkissä Jetti yritti jatkaa väistön suuntaan etenemistä. 

Laukassa tehtävänä oli ensin tulla pohkeenväistön kuvio eli pitkän sivun alusta keskihalkaisijalle. Lyhyelle sivulle päästyä jatkettiin laukan suuntaan uudelleen tehtävän alkuun. Varsinaista väistöä ei tarvinnut tehdä, mutta sitä sai ajatella apuna. Tämä tehtävä sujui ihan hyvin. Sitten tehtävää vaikeutettiin siten, että laukkaa jatkettiin lävistäjää myöten lähemmäs toista pitkää sivua, jonka jälkeen ratsastettiin vastalaukassa pääty loivaa ympyrän kaarta seuraten. Kun päädystä selvittiin ja päästiin toiselle pitkälle sivulle, sai laukan vaihtaa askeleessa ja tehdä saman homman toiseen suuntaan. Aluksi tehtävästä ei meinannut tulla mitään, sillä Jetti huomasi nopeasti, että suunta oli vaihtumassa ja vaihtoi itse laukan lennosta.

Opettaja neuvoi säilyttämään halutun laukan avut paikoillaan ja olemaan tekemättä mitään ylimääräistä. Huomasin itse alkavani säätää kaikkea mahdollista, kun tunsin Jetin valmistautuvan laukanvaihtoon. Se ei tietenkään auttanut, vaan Jetti luuli häsellykseni nimenomaan tarkoittavan, että nyt piti tehdä jotain, ja niin se aina vaihtoi. Lopulta aloin saada pidettyä pohkeeni paremmin kiinni ja siten kerrottua niillä Jetille, että haluan edelleen sen saman vanhan laukan säilyvän. Etenkin vanhalla ulkopohkeella pienten merkkien antaminen auttoi, ja lopulta Jetti alkoi säilyttää vastalaukan kaarteenkin ajan, ja pääsimme toiselle pitkälle sivulle vaihtamaan laukan lennosta. Tehtävä oli kyllä hurjan kinkkinen, sillä vaihtoja väärissä kohdissa mahtui luvattoman monta, mutta toisaalta onnistumiset saivat todella hyvälle mielelle. Jetin kanssa asiaa olikin hyvä opetella, sillä se kyllä sakotti ylimääräisestä näpertämisestä vaihtamalla laukan ominpäin.

Loppuraveissa ratsujen annettiin venyttää eteen ja alas. Jetti jäi kuikuilemaan välillä omiaan eikä malttanut venyttää, mutta pienellä houkuttelemisella se taas muisti palata töihin. Jälleen tuli mentyä ihmeen kiva koulutunti, apua. Tosin parempi näin kuin sellainen koulutunti, jossa kaikki menee päin prinkkalaa, ja savu nousee korvista. Jetti on kyllä koulussakin mukava ratsu, kunhan sen saa vain ensin houkuteltua liikkumaan. Se myös opettaa rennompaa ratsastusta, sillä ylimääräisestä häseltämisestä se vain jännittyy eikä meno ainakaan parane. Vastalaukkoja olisikin kiva treenata toistekin, niin pääsisi taas opettelemaan oman olemisen kontrollointia. Toisaalta kun pitäisi tehdä jotain, mutta sitten toisaalta ei saisi tehdä liikaa. Siinäpä onkin tekeminen, että nuo kaksi saa tasapainoon.