Keskiviikon toinen tunti hurahti Lennin kanssa koulutunnilla. Tunnin piti tallin toinen opettaja, ja oli kiva päästä pitkästä aikaa hänen opetukseensa. Ratsukoita tunnilla oli seitsemän, ja pääsimme pyörittelemään ympyröitä koko rahan edestä. Kummallakin pitkällä sivulla oli kolme eri kokoista ympyrää, joita tahkottiin sovitellen kaikissa askellajeissa. Ensin aloitimme ratsastamalla kaikki ympyrät käynnissä. Sen jälkeen isommat ympyrät mentiin ravissa ja pienet käynnissä. Sitten toisen pitkän sivun ensimmäinen ja viimeinen ympyrä mentiin laukassa ja keskimmäinen ravissa. Muualla sai laukata uraa myöten.
Lenni oli tuttuun tapaansa hieman eläväinen päänsä kanssa, mutta ehkä hitusen maltillisemmin kuin yleensä. Opettaja vinkkasi käyttämään ohjaa korjausapuna johtamalla molempiin suuntiin, kun Lenni yritti karata jommaltakummalta puolelta ohjaa karkuun. Tätä kikkaa käyttäessä piti muistaa johtaa sivulle, ei taakse. Kun apu meni läpi, kädet piti myös muistaa palauttaa paikoilleen. Vinkki tuntui ensin hassulta, mutta tuntui toimivan. Lenni lakkasi vastustelemasta niin selvästi ja tasoittui aina hetkeksi. Välillä unohdin käteni levälleen, mutta sain myös kohtuullisesti palautettua niitä paremmin paikoilleen.
Ravissa kevensin suosiolla, sillä Lenni ei rentoutunut niin, että harjoitusravissa olisi ollut järkeä istua. Ympyröillä sain muistaa hyvin ulkoavut, jotta Lenni kääntyi paremmin eikä vain pullahtanut kaulastaan mutkalle. Ravin tahti oli välillä myös turhan kiireinen, joten sain keskittyä toppuuttelemaan Lenniä jonkin verran. Se olisi mieluusti kipittänyt menemään, mutta uskoi hetkittäin myös, että hitaamminkin voi edetä. Lennin kanssa olisi varmasti tärkeä saada oma istunta pysymään vakaana, sillä se reagoi aika selvästi siihen, kun oma tasapainoni petti.
Laukassa oli tällä tunnilla kivointa työstää Lenniä. Se tasoittui hieman ja antoi säädellä laukkaa välillä aika kivasti. Välillä Lenni tosin pääsi kipittämään laukassakin, ilmeisesti sillä oli menohaluja purettavana. Ympyröillä sen sijaan se kuunteli aika kivasti, ja sain ratsastettua laukkaa sopivasti lyhyemmäksi. Lenni myös kääntyi laukassa jollain tavalla paremmin. Taisin saada istuttua laukassa vähän paremmin, jolloin Lenninkään ei tarvinnut huolehtia selässään keikkuvasta kuskista.
Tällä tunnilla tuli kyllä tehoannos ympyröitä, vaan hyödyksihän ne tulivat. Saipahan miettiä muun muassa kääntämistä ja tahdin säilyttämistä yhtä aikaa. Lennin laukka oli tunnin paras anti. Sitä varmaan voisi säädellä vaikka miten, jos vain osaisi istua vakaasti koko ajan. Jollain tavalla tunti meni meiksi aika tasaisesti. Meillä kun ollut paljon epätasaisempiakin tunteja alla, joten tällainen pieni parannus tuntui tietysti hyvältä. Jos Lennin saisi tasottumaan kokonaan, olisi se sangen näppärä ja mukava ratsu.