perjantai 20. marraskuuta 2015

Toivotusti vähän rennompaa

Perjantaina oli tuttuun tapaan Artsin koulutunti, jonka menin Hempalla. Ruunalla on tainnut olla vähän ylimääräistä virtaa lähiaikoina, mutta tällä tunnilla se oli paljon tutumpi itsensä. Ratsukoita tunnilla oli kolme, ja pääsimme tekemään odotetusti väistöjä, ympyröitä ja laukannostoja.

Väistöjä teimme ensin käynnissä lävistäjää myöten. Väistön jälkeen pyöräytimme pääty-ympyröitä ravissa ja laukassa. Väistöt olivat taas takkuisempia oikealle. Vasemmalle ne lähtivät vähän paremmin, mutta tänään hieman tavallista nihkeämmin. Tällä tunnilla pohdiskelin enemmän ohjien pituutta ja yritin olla kädellä hiljaa ja rento. Väistön vastakkaisen puolen kontrollointi olisi saanut olla rutkasti parempi. Se varmasti olisi parantanut väistöjä molempiin suuntiin. Jotenkin vain tuppaan unohtamaan sen väistön vastakkaisen puolen, vaikka sekin pitäisi tietysti pitää hanskassa. Päätyyn pyöräytetyt ympyrät menivät ravissa ihan ok, kun sain Hempan liikkeelle. Onnistuneet väistöt myös näkyivät ympyrällä, sillä silloin Hemppa ravasi paremmin ja oli rento. Laukkaympyrät olivat vähän takkuisia. Hemppa ei ihan alkanut laukata kunnolla, vaan sitä sai aina nohitella alkuun ennen kuin se alkoi tehdä töitä vähän paremmin.

Teimme pohkeenväistöjä myös uraa myöten etuosan sillä säilyttäen. Väistöjä tultiin näin niin käynnissä kuin ravissa. Tällä tehtävällä väistön vastakkaisen puolen laiminlyönti kostautui kyllä hienosti. Hemppa pääsi pullahtelemaan sieltä karkuun, kun en saanut aina napattua sitä puolta haltuun. Hiljalleen väistöt kuitenkin lähtivät paranemaan, kun muistin olla riittävän rento ja palkita aina hyvät hetket. Hassua oli se, että loppujen lopuksi väistöt oikealle menivät tällä tehtävällä paremmin, vaikka se suunta on meillä tähän asti ollut hankalampi. Silti saimme parempia ja rennompia hetkiä jopa raviväistöissä oikealle kuin vasemmalle tehtynä. En oikein tiedä, mitä ihmettä sitten ähräsin väistöissä vasemmalle. Unohdin varmasti ne väistön vastakkaisen puolen avut, mutta jotain muutakin siinä oli vähän pielessä. Hemppa pullahteli vasemmalta karkuun, jolloin väistö levisi viimeistään siinä käsiin. Kun ajattelin väistöä hitusen sulkutaivutusmaisesti, sain Hempasta vähän paremmin otetta. Muutamia kertoja siinäkin suunnassa pääsimme rennompiin fiiliksiin, ja väistöjen jälkeen kulmaan pyöräytetyt voltit menivät sangen mukavassa ravissa.

Lopuksi teimme vielä keskihalkaisijalla laukannostoja vuorotellen eri suuntiin. Nämä menivät meillä aika höpösti. Aloin itse hätäillä nostoa, jolloin en valmistellut sitä kunnolla. Hemppa ei sitten tajunnut, mitä yritin selittää ja pysyi ravissa. Sain sitten ohjeeksi tehdä nostot parin käyntiaskeleen kautta. Kun sain Hempan rentoon, mutta aktiiviseen käyntiin ja annettua avut täsmällisesti, saimme lopulta laukatkin nousemaan. Tehtävään jäi kuitenkin melkoisesti parannettavaa, mutta onneksi se ei jäänyt ihan kokonaan tekemättä. Hempan kanssa saan miettiä noita laukannostoja tarkemmin kuin monen muun ratsun kanssa. Teenköhän ne sitten tosiaan niin huolimattomasti? Kenties, joten syytä on miettiä niiden tekemistä täsmällisemmin.

Loppuravissa Hemppa tarjosi oikein mukavaa menoa. Ravi oli pontevaa, mutta ei kiireistä, ja Hemppa oli mukavan rento. Näihin fiiliksiin oli kiva päättää tunti. Paras anti oli ehdottomasti se, että Hemppa antoi tänään taas ratsastaa itseään mukavasti. Nyt ei tullut säntäilyjä tai muita sätkyjä, mikä oli oikein hyvä juttu. Pientä jumittelua toki oli, mutta se nyt on aika luonnollinen reaktio siihen, kun kuski säätää selässä yhtä aikaa sen sataa asiaa. Tällaisen Hempan kanssa on kiva mennä, sillä siitä paljastuu aina mukavia piirteitä. Omat ratsastukseni ja vaikuttamiseni mukauttamisen treenit siis jatkukoot.