Perjantaina pääsimme Jetin kanssa Artsin koulutunnille, jonka jaoimme kahden muun ratsukon kanssa. Tunnin päätreeniaiheina olivat pohkeenväistöt sekä laukassa tehdyt loivat kiemurat. Näiden parissa treenasimme myös siirtymisiä askellajin sisällä ja lisäksi hurautimme muutamat avotaivutuksen kaltaiset pätkät.
Pohkeenväistöt teimme pitkän sivun alusta pituushalkaisijalle. Tulimme tehtävää ravissa, mutta teimme väistöjen aikana lyhyet siirtymät käyntiin ja siitä raviin palaten, koko ajan siis väistössä pysyen. Myöhemmin tehtävää jalostettiin siten, että teimme siirtymiä ravin sisällä eli haimme vähän lyhyempää ja vähän pidempää askelta koko ajan väistäen. Tänään väistöt vasemmalle sujuivat aika kivasti samoin kuin siirtymät niiden aikana. Ajatus väistöstä pysyi pitkälti koko ajan mukana, ja Jetti toimi aika helposti. Väistöt oikealle olivat hieman tihkaampia, lähinnä siirtymisten suhteen. Paluut käynnistä takaisin raviin pääsivät paikoin venymään ja muutenkin meno oli vähän kankeampaa. Syy tähän jäi selvittämättä, mutta toistot onneksi vähän paransivat suorituksiamme. Raviväistöjen sisällä tehdyt siirtymät pitivät mukavasti keskittymisen yllä. Enpähän päässyt matkustamaan eikä Jetti torkkumaan, kun väistön lisäksi piti liikkua välillä vähän enemmän, välillä vähän vähemmän.
Väliohjelmana teimme lyhyesti ravissa avotaivutuksen kaltaisia pätkiä. Niissä haimme hevosia vähän lyhyemmiksi ja paremmin takajaloille. Kun tämä onnistui, sai ravia ratsastaa muutaman askeleen verran vähän eteen. Jetti huomasi tehtävän jujun vikkelästi ja loksahteli avotaivutuksen kaltaisissa hetkissä mukavasti tuntumalle. Sen sai myös suoristettua ilman, että se katosi tuntumalta. Askeleenpidennykset suoristuksen jälkeen olisivat saaneet lähteä vähän napakammin. Nyt ne jäivät hieman vaisuiksi, vaikka palikoiden piti olla kasassa. Jokin kuitenkin pääsi napsahtamaan pois paikoiltaan, kun emme saaneet paria kertaa enempää esitettyä kunnollisia ratsastuksia eteen. En kuitenkaan jäänyt harmittelemaan sitä, sillä tätä edeltänyt työosuus onnistui kivasti. Me kun osaamme Jetin kanssa esittää myös melkoista tahmailua tällaisissa muutakin kuin suoraan menemistä vaativissa tehtävissä, vaan nyt siitä ei ollut tietoakaan.
Laukassa treenasimme loivia kiemuroita. Pyöräytimme pitkän sivun alkuun voltin, jolta jatkoimme loivan kiemuran. Sen päätyttyä pyöräytimme vielä toisen voltin pitkän sivun loppuun. Koko tehtävän aikana Jetti pudotti tasan kerran raville eikä kertaakaan ehdotellut laukanvaihtoa. Olin ihan mielissäni siitä, kuinka helposti kiemura sujui sen suhteen. Sen sijaan voltit tuntuivat välillä haastavimmilta, sillä onhan se nyt melkoisen korkeaa koulua sekä laukata että kääntyä yhtä aikaa. Ainakin minulle. Oikea kierros oli tänään vaikeampi. Tehtävässä tuli käyttää välillä vasta-asetusta apuna, mutta sen saaminen tässä kierroksessa oli paikoin todella kinkkistä. Jetti ei tuntunut haluavan antaa periksi tai sitten pyysin niin omituisesti, ettei se yksinkertaisesti tajunnut. Volteilla homma ei oikein luonnistunut, mutta onneksi kiemuralla sain avut läpi, ja vasta-asetuksen myötä Jetti pehmeni mukavasti. Laukkakin rullasi kiemuralla asiallisesti, volteilla sitä sai työstää enemmän. Nakkasipa Jetti minulle yhden pukinkin, kun menin komentamaan sitä pontevampaan laukkaan, vaikka herra ilmeisesti omasta mielestään laukkasi sen, mitä kintuistaan pääsi. Ainakin Jetin paikat olivat auki, kun pukkikin lähti niin sujuvasti. Jettihän ei kaikeksi onneksi ole kovin innokas pukittelija, joten ilmeisesti sekin joutui tänään vähän enemmän töihin. Hyväähän se kuitenkin tekee, meille molemmille.
Loppuraveissa annoimme hevosten venyttää ohjan perässä eteen ja alas. Tunti hurahti taas ihan siivillä, vaikka hommia sai tehdä ihanan paljon. Artsin tunnit ovat kyllä olleet tähän mennessä aivan huippuja. Jotenkin niillä tunneilla keskityn tosissani ja sen huomaa onneksi tuloksistakin. Jettikin tuntuu ryhdistäytyvän näillä tunneilla selvästi. Tämän tunnin onnistumiset olivat kyllä siirtymillä varustetut väistöt sekä laukkatyöskentelyn helmet. Molemmissa Jetti teki töitä rehellisesti ja väläytti taas sellaisia pätkiä, joita on kiva makustella pidempäänkin. Etenkin laukkaan olemme saaneet viime aikoina enemmän tolkkua. Alan saada Jettiä siinäkin askellajissa enemmän hommaan mukaan eikä meno ole enää joka hetki sellaista tervassa kahlaamista. Sen sijaan Jetistä alkaa irrota aika kivaa laukkaa, jota puolestaan voi varmasti prässätä vielä paljon paremmaksikin. Tarvitsisin näille tunneille salakuvaajan, jotta pääsisin näkemään, miltä meno videolta katsottuna näyttää. Satulaan se ainakin tuntuu valtaosan tunnista kivalta, ja opettajaltakin on tullut hyvää palautetta. Seuraavaa tuntia siis vain odottamaan.
