Keskiviikon ratsuarpajaisissa sain Dillen. Kahdeksan ratsukon tunnilla pääsimme vääntämään koulua tallin toisen opettajan ohjauksessa. Uuden opettajan tunnille pääsemmekin vasta viikon päästä. Tunnin aikana teimme siirtymiä: niin peruutuksia kuin peruutuksen jälkeen käynnistä nostettuja laukkoja.
Alkuverryttelyssä teimme käynnistä muutamia pysähdyksiä ja peruutuksia. Välillä Dille mietti aina tovin ennen kuin lähti peruutukseen, välillä taas nappasi idean vaivatta. Parhaimmillaan peruutukset lähtivät kevyesti, pahimmillaan Dille jäkitti vastaan ja lähti joko eteen tai poikittamaan sivulle. Muutoin verryttelyssä Dille oli mukava, liikkui ihan asiallisesti ja hakeutui pyöreämpään muotoon. Ympyröillä sen ulkopuolta sai vahtia molemmissa kierroksissa, jotta se ei turhaan roikkunut sillä puolella. Asetusten kanssa sai myös olla tarkka, ettei Dille vain pyöristänyt kaulaansa jättäen muut pyynnöt huomiotta.
Tunnin pääkuviona käänsimme pitkältä sivulta keskihalkaisijalle käynnissä. Siinä pysähdyimme ja peruutimme muutaman askeleen. Sen jälkeen jatkettiin eteenpäin ja tehtiin laukannosto käynnistä. Ratsastimme vielä lyhyelle sivulle muutaman kierroksen pääty-ympyrällä, kunnes palasimme tehtävän alkuun. Peruutukset lähtivät pääosin ihan ok, välillä toki sain korjailla Dilleä suoremmaksi. Laukannostot olivat vähän vaihtelevia. Alussa oli pientä nihkeilyä, mutta toistojen ja tarkemman ratsastuksen myötä saimme pari asiallistakin nostoa. Dillen laukka puolestaan oli pienellä säädöllä aika kivaa. Kun sen sai malttamaan ja olemaan riittävän suora, saattoi laukka-askeleeseen ratsastaa vähän pituutta. Ulkopuolenkin kanssa sai toki olla edelleen tarkkana, ettei Dille yrittänyt valua sitä kautta omille teilleen. Dille eteni myös mukavan tasaisesti ja aika pyöreänä. Laukka tuntui parhaimmillaan ihanan mutkattomalta ja helpolta. Sitä oli kiva fiilistellä.
Loppuraveissa sai vielä testailla parit askeleenpidennykset. Dille lähti pariin kertaan aika asiallisesti takapäätään käyttäen ja tahdin säilyttäen. Näistäkin jäi hyvät fiilikset, joten tunti päättyi oikein mukavasti. Olipa Dille tolkku ja ahkera! Dillessä kivaa on se, että vaikka se on poni, on sillä ihan hevosmaiset askeleet. Tällä tunnilla sillä oli oikein hyvä työmoraali eikä meidän tarvinnut kinastella, vaan yhteistyö pelasi kivasti. Dillellä voisi olla hauska mennä useamminkin, mutta koska en ole poniratsastajan kokoinen, on minun on parempi tyytyä satunnaisiin kertoihin sen kanssa. Kivaa vaihtelua se ainakin on.
