Myöhästelevä kuski

Keskiviikkona pääsin tallin uuden opettajan tunnille. Ratsukoita oli kahdeksan, ja aiheena oli esteitä. Hyvä niin, sillä sunnuntaina on seuran estekisat vuorossa. Ratsukseni sain mukavasti edelliseltä tunnilta jatkaneen Loren, jolla ilmoittauduin kisojen 80 sentin luokkaan.

Alkuverryttelyssä ravasimme pääty-ympyrät, joilla oli ylitettävänä kaksi puomia. Pitkät sivut menimme kevyessä istunnassa. Sitten jatkoimme ympyrät ravissa, mutta laukkasimme pitkät sivut, edelleen kevyessä istunnassa. Lore liikkui tehtävällä ihan mukavasti, mutta tahtoi hieman mennä etuosa ulompana. Ohjeeksi tuli siirtää etuosa takaosan edelle. Kevyt istunta löytyi niin ravissa kuin laukassa ihan hyvin, kun muistin kääntää lantion alle enkä antanut selän mennä notkolle. Opettaja muistutti pitämään ranteet suorassa ja lonkat auki eli polvet pois puristamasta.

Ensimmäiset hypyt otimme pituushalkaisijalla olleelle ristikolle (ratapiirroksen este 5) kahdeksikolla. Lähdimme matkaan oikeassa laukassa. Ensimmäinen hyppy oli ihan ok, ja Lore vaihtoi laukan toivotusti vasempaan. Toinen lähestyminen pääsi valumaan hitusen vasempaan reunaan, mutta Lore nappasi silti oikean laukan. Toinen tehtävä oli viiden askeleen suora linja (esteet 2–3) oikeassa laukassa. Ajauduimme ensimmäiselle esteelle hieman lähelle, mutta Lore venytti välin kuitenkin viidellä askeleella. Kolmantena tehtävänä tulimme kaarevan linjan (esteet 5 ja 4) oikeassa laukassa. Tie ja hypyt olivat ihan ok, mutta laukka ei vaihtunut, joten korjasin ravin kautta. Meillä oli Loren kanssa yhteinen ote hukassa, mutta onneksi se meni nämä pienet esteet ongelmitta.

Lopuksi hyppäsimme radan noin 80 sentin tuntumassa. Matkaan lähdimme vasemmassa laukassa. Olimme odotelleet vuoroamme hyvän tovin, sillä olimme viimeisenä. Pyöräytin pari laukkaympyrää ennen kuin lähdin matkaan. Yritin antaa laukan sujua, etten jarruttelisi turhia ja vaikeuttaisi menoa. Ykköselle tulimme aavistuksen turhan rauhallisesti ja ajauduimme lähelle estettä. Lore ei ehtinyt nostaa etukavioitaan kunnolla, joten puomi lähti mukaan. Laukka kuitenkin vaihtui oikeaksi, ja matka jatkui. Kakkoselle tulimme ihan asiallisesti, mutta en nähnyt ponnistuspaikkaa. Niinpä myöhästyin hypystä. Lore selvitti välin silti hienosti neljällä askeleella. Kolmoselle liioittelin mukautumistani, kun aiemmasta hypystä myöhästyin niin kamalasti. Kolmosen jälkeen sain korjata Loren ravin kautta takaisin oikeaan laukkaan. Opettaja muistutteli tässä vaiheessa antamaan Loren edetä. Minä taas ilmeisesti otin satulassa päivätorkkuja, sillä nelosellekin Lore lähti niin, etten ehtinyt mukaan. Huoh. Matka kuitenkin jatkui taas, kiitos Loren. Viitoselle pääsimme viidellä askeleella, ja ylimukauduin taas reilusti. Kultainen keskitie ei näemmä löytynyt, vaan piti mennä ääripäästä toiseen. Viitosen jälkeen ehdin korjata laukan vasemmaksi, vaikka se hieman viime tippaan menikin. Hyppy kuutosellekin oli vähän eriaikainen Loren kanssa. Tien seiskalle ratsastin hieman isompana, sillä yritin tuoda Loren esteelle suoraan. En kuitenkaan ratsastanut tietä ajoissa kuntoon, vaan se jäi vähän myöhäiseksi. Niinpä ponnistuspaikka seiskalle ajautui lähelle, ja Lore kolautti siihen kavionsa. Puomi kuitenkin pysyi paikoillaan. Siinä oli ratamme ja voi nolous, kuinka kamala se oli. Lore-parka!



Tunnin jälkeen oli kyllä melkoisen epävarma olo. Miten saatoinkin olla niin kamalasti myöhässä ja miksi ihmeessä paikkasin sitä muissa hypyissä sinkoilemalla ylikorostetusti mukaan? Kraah! Menepä tässä sitten 80 sentin kisarata, kun treenit sujuvat näin epävarmasti. Tunti oli kyllä aiheellinen huomautus siitä, kuinka olen tottunut tietynlaiseen hevoseen ja hyppytyyliin. Nyt en sitten osaakaan enää niin nopeasti mukautua toisenlaisen hevosen kyytiin, jolloin tuloksena on tällaista rämpimistä. Tunnin aikana kehtasi jopa jännittää. Tiedän kyllä olevani toisinaan aikamoinen arkajalka, mutta on tämä nyt silti ihan älytöntä. Kisoissa saan kyllä luvan tsempata.

Videosta kiitos Alekseille!