Keskiviikon tunnilla luvassa oli koulua viimeistä kertaa tutun opettajan tunnilla. Ensi viikolla päästäänkin ratsastamaan tallin uuden opettajan ohjauksessa. Tälle tunnille sain Jussin, ja ratsukoita taisi olla yhteensä kuusi. Tunnilla treenailimme avotaivutuksia.
Alkuverryttelyssä menimme kaikki askellajit läpi. Istuin pitkästä aikaa koulusatulassa, mikä tavallista pahemminkin paitsioon jääneen venyttelyn takia ei tuntunut kivalta. En saanut käännettyä jalkojani riittävästi auki, jolloin polveni tarrautuivat polvitukiin kiinni. Sitä myöten jalkani jännittyivät, mikä välittyi koko istuntaan. Nakkasin jalustimet yhdessä kohtaa pois, mutta tilanne ei juuri helpottanut. Jussi sinällään eteni ihan ok. Oikeassa kierroksessa sain hakea sisäpohjetta ja asetusta paremmin läpi, vasemmassa kierroksessa taas pitää ulkopuolen hanskassa, ettei Jussi liirannut sieltä ulos. Muutoin Jussi oli aika mukava eikä vajonnut ihan niin etupainoiseksi kuin yleensä. Välillä se tosin vajosi edestä tyhjäksi, mutta kohottavilla puolipidätteillä ja pohkeilla sitä sai paremmin tuntumalle.
Sitten siirryimme tunnin avotaivutuskuviolle. Pitkän sivun alkupuolelle pyöräytettiin voltti, jonka jälkeen jatkettiin avotaivutuksessa noin puoleen väliin sivua. Sen jälkeen suoristettiin ja siirryttiin ensin raviin, myöhemmin laukkaan. Avotaivutuksia tultiin niin käynnissä kuin ravissa. Avotaivutuksissa sain muistaa siirtää koko hevosen etuosaa, etten vain vääntänyt kaulaa mutkalle muun hevosen pysyessä suorana. Jussia sai myös hieman jarrutella ulko-ohjalla, jotta etuosan sai haltuun. Etenkin ravissa Jussi pyrki välillä vähän kipittämään tehtävän läpi, mutta kunnollisilla pidätteillä malttoi taas odottaa. Avotaivutukset tuntuivat oman vinouden takia helpommalta oikealle. Vasemmalle tehtyinä ne eivät mitenkään mahdottomia olleet, mutta oma vasemmalle kiertyvä istunta toi vähän lisähaastetta.
Avotaivutuksen jälkeen tehdyt siirtymiset käynnistä raviin ja ravista laukkaan onnistuivat vaihtelevasti. Suoristuksissa sain olla tarkkana, että Jussi oikeasti suoristui eikä mennyt yli ja lipsahtanut taas vinkkaralle. Käynnistä raviin pääsimme ihan kohtuullisesti, kunhan olin ensin muistuttanut Jussille asiasta. Siirtymiset ravista laukkaan olivat puolestaan aika tahmeita. En tiedä, mitä jäin itse punkemaan, mutta kovin kevyesti Jussi ei laukkaan lähtenyt. Vaikka se kyllä osaa nostaa laukan varsin näppärästi. Ilmeisesti jäin vähän liikaa säätämään enkä ollut riittävän napakka, jolloin siirtymiset venyivät. Saimme kuitenkin esitettyä muutamat asialliset siirtymiset, joten homma ei mennyt ihan puihin. Avotaivutukset kuitenkin tuntuivat vähän notkistavan Jussia, mikä paransi sen ratsastettavuutta heti.
Loppuraveissa prässäsin Jussia vielä parempaan raviin, sillä olimme vähän hiippailleet aiemmin. Hiljalleen Jussi alkoikin tarjota parempaa ravia ja otti selänkin paremmin käyttöön. Sitä myöten se pysyi myös tuntumalla paremmin eikä vajonnut edestä tyhjäksi. Tästä olisi ollut hyvä lähteä työskentelemään enemmän. Vaan kuten yleensä, hyvät hetket tulivat vasta, kun hommat olivat jo pulkassa. Jussia en sinällään ole vielä oppinut ratsastamaan, mitä nyt menemään etupainoisena kaula kaarella. Tänään kuitenkin sain vältettyä tuota mallia aika hyvin, jolloin Jussikin toimi vähän paremmin. Sain vaadittua välillä hitusen enemmän, jolloin Jussikin joutui hommiin. Ehkäpä seuraavalla kerralla saan lopputunnin hyvistä hetkistä kiinni jo vähän aiemmin.
