Keskiviikon valmennusryhmän tunnille sain yli vuoden(!) tauon jälkeen Elmon. Sisäinen poniratsastajani oli mielissään, sillä tykkään tästä velmusta ponista. Ratsukoita tunnilla oli kuusi, ja pääsimme tunnustelemaan hevosten liikkumista ja korjaamaan sitä tuntemusten perusteella. Tehtävinä käytimme peruutuksia ja siirtymisiä.
Alkuverryttelyssä en saanut Elmoa oikein ohjattua saati liikkeelle. Ravissa mietin, miten ihmeessä olen mennyt sillä kouluradan, sillä keventäminenkin tuntui vaikealta. En saanut poniin oikein otetta saati herätettyä sitä töihin. Alun fiilikset olivat aika sekavat, kun muistelin Elmon olleen aivan erilainen. Teimme muutamia peruutuksia sekä käynti-ravisiirtymiä. Peruutuksissa Elmo niksautti kaulan pyöreäksi, mutta siihen se jäikin. Peruutusaskeleet olivat hyvin hitaita, ja Elmo tuntui harkitsevan jokaisen niistä tarkasti erikseen. Yritin keventää istuntaani ja palkita hyvät hetket heti, mutta peruutukset eivät juuri parantuneet. Vika jäi selvittämättä. Ehkä liikaa ohjaa? Ehkä silti liian painavaksi jäänyt istunta?
Siirtymiä teimme ympyrällä käynnin ja ravin välillä. Siirtymät alaspäin ravista käyntiin Elmo teki helposti. Siirtymät ylöspäin taas tahtoivat kestää aina tovin. Jostain syystä en tullut herättäneeksi ponia kunnolla töihin. Opettaja kommentoi Elmon myös liikkuneen viime aikoina vähän jähmeästi ja jännittäen. Sen kyllä tunsi. Elmo rentoutui vain hetkittäin, mutta palasi nopeasti vähän tönköksi. Harjoitusravissa istuminen olikin melkoista höykkyyttämistä, mutta hyvät hetket tekivät siitä onneksi helpompaa. Opettaja neuvoi pitämään Elmon etuosan lyhyenä, jotta takajalat ehtisivät astua alle. Ideaa työstämällä saimme parempia hetkiä.
Laukkaa työstimme myös ympyrällä pyörien. Aloitimme vasemmasta laukasta, joka oli melkein linkousta. Elmo laukkasi sangen kulmikkaasti ja lyhyesti. Istuminen oli edelleen hyvin haastavaa, ja ihmettelin, miten poni tuntuikin siltä. Lopulta lakkasin säätämästä ylimääräistä ja halusin Elmoon liikettä muusta välittämättä. Ponia sai nohitella, mutta kyllä sieltä vähän parempaa menoa alkoi irrota. Oikeassa laukassa usutin vielä vähän enemmän, ja johan se tutumpi Elmo kuoriutui kaiken nihkeilyn alta. Laukka alkoi pyöriä, ja Elmo tasoittui selvästi. Johan oli helpompi istua kyydissä ja antaa ratsun tehdä osansa.
Laukkojen jälkeen olikin jo loppuravien aika. Tässä vaiheessa Elmon ravii oli jo rutkasti parempaa. Nyt se tuntui huomattavasti enemmän siltä ponilta, josta tykkään. Työstin ravissa vielä Elmoa tovin, kun se viimein liikkui vapaaehtoisemmin. Opettaja muistutteli hakemaan Elmoa kantamaan itseään edestä alakaulasta lähtien. Se kyllä pyöristyy nätisti, mutta ei silti tahdo kantaa etuosaansa kunnolla, vaan painuu paikoin turhan alas. Loppuravit olivat tunnin paras osuus, mikä poiki ajatuksen, että Elmolle voisi tehdä hyvää irrotella jo alkuverryttelyssä laukaten. Näin koko tunti ei välttämättä menisi nihkeilyyn, kun poni pääsisi lämmittelemään alussa kaikissa askellajeissa. Opettaja tuumailikin, että voisin mennä toistekin koulutunnin Elmolla. Toivoin sitä jo seuraavalle tunnille, joten ehkä pääsemme jatkamaan treenejä silloin.
