Torstaina pääsimme Jetin kanssa uuden valmentajan eli Artsi Heinon oppiin. Jaoin tunnin Kaisan kanssa, joka oli jo edellisviikolla ehtinyt olla Artsin tunnilla. Jetti on Artsille entuudestaan tuttu, mikä oli hyvä juttu. Tunnilla pääsimme treenaamaan asioita tulevien koulukisojen helppo C:1 2000 -ohjelmaa ajatellen. Ehdimme treenata tarkemmin kolmikaarista kiemurauraa, ympyröitä sekä laukkalävistäjiä.
Alkuverryttelyssä saimme työskennellä tovin ympyrällä hevosia liikkumaan kunnolla käynnissä ja ravissa. Opettaja pisti meidät alusta asti kunnolla töihin. Hevosten tehtävänä oli liikkua ja piste. Hiippailu ei kelvannut eikä epätasainen spurttaus ja hyytyminen. Saimme Jetin kanssa paiskia hommia, mutta hiljalleen ja pätkittäin alkoi löytyä parempaa tahtia ja etenemistä. Opettaja muistutti pitämään hyvän ohjastuntuman sekä ratsastamaan Jettiä kohti tuntumaa.
Ravissa tehdyn kolmikaarisen kiemurauran ahaa-hetki oli siinä, kun opettaja kertoi Jetin tarvitsevan erilaista ratsastusta kaaren suunnasta riippuen. Kaarteessa oikealle sain huolehtia tahdin säilymisestä, kun taas kaarteessa vasemmalle asetuksen menemisestä läpi. Yleensä yritän höhlästi jumputtaa tehtävän samoilla asetuksilla, vaikka suunta välillä vaihtuisikin. Lisäksi tarvittavat korjaukset piti tehdä ajoissa, jotta kaarteet menivät sujuvasti. Tehtävää ehdittiin tahkota mukava tovi. Saimme pari suoritusta, joissa Jetti eteni kaarteesta riippumatta tasaisesti ja tahdin säilyttäen. Työtä se vaati, mutta opettajan sanoin näytti sujuvalta.
Laukkakuviona oli nostaa laukka lyhyen sivun keskikohdan ja kulman välillä, pyöräyttää pitkälle sivulle keskiympyrä sekä tulla laukkalävistäjä. Tämän tehtävän laukkalävistäjät kehtasivat olla vaikeita! Jetti pääsi esittämään joko hurjan näppäriä laukanvaihtoja lävistäjän lopussa tai sitten pudottamaan ennen aikojaan raville. Sain itse lävistäjän loppupuolen lähestyessä aina jonkinlaisen paniikkikohtauksen, mikä näkyi suorituksessa. Opettaja neuvoi säilyttämään laukan kevyellä pohkeella, ei pusertamaan ja punkemaan. Laukka puolestaan otettiin siirtymässä ulko-ohjalla pois. Ajatus laukan säilyttämisestä kevyemmin ja paniikkikohtauksen lievittäminen auttoivat hieman. Emme saaneet ihan niin hyviä suorituksia kuin joskus, mutta sentään paransimme hieman.
Tunnin aikana ehdimme ottaa myös muutamat askeleenpidennykset, joissa sain kiinnittää huomiota suoruuteen. Tuppasin kiirehtimään kevennyksellä ihan kuin se olisi jotain auttanut. Asiallisemmissa hetkissä sain vähän ajatusta askeleenpidennyksestä, ainakin ero sen jälkeen palattuun harjoitusraviin oli havaittavissa. Muutoin tunnilta jäi mieleen istuntakorjaukset, joissa ylävartaloa korjattiin taaemmas niinä hetkinä, kun Jettiä piti ratsastaa kunnolla eteen. Varsinaiseen takanojaan ei pyritty, mutta asento tuntui silti hassulta. Etenkin nyt, kun Airan istuntatunneilla on tehty korjauksia päinvastaiseen suuntaan. Ideana näissä oli käsitykseni mukaan päästä istumaan kunnolla takajalkojen päälle. Jetti tuntui reagoivan asentomuutokseen, mutta en tiedä, johtuiko se sitten istunnastasta vai jostain muusta tekijästä. Tätä asiaa saa miettiä. Kokonaiskuva opetuksesta ja opettajan tyylistä oli hyvä, joten jään odottamaan seuraavaa tuntia mielenkiinnolla.
