Tiistain Tallinmäen tunnille ounastelin kouluväännön ja hyppelyiden yhdistelmää. Vaan ei, tunnin aiheena olikin vain pelkkää koulua (höh). Ratsukoita tunnilla oli viisi, ja pääsimme Jetin kanssa treenaamaan erityisesti asetuksia sekä siirtymisiä.
Asetuksien pariin lähdimme tekemällä ensin pysähdyksissä hevosten yliasettamista. Jetti seurasi ohjaa aika helposti molemiin suuntiin, jolloin sain houkuteltua sen venyttämään itseään turpa liki polveani koskettaen. Tämän jälkeen lähdimme ratsastamaan pitkän sivun alkuun voltin, jolla sai yliasettaa. Sen jälkeen ratsastimme loivan kiemuran, jonka keskimmäiseen kaarteeseen sai ratsastaa vastavoltin. Kiemuran loppuun ratsastimme puolestaan vielä yhden voltin. Ideana oli taas jumpata ja notkistaa hevosia asettamalla hieman yli. Tehtävässä päänvaivaa tuotti erityisesti vasen kierros. Asetus ei tahtonut mennä läpi, vaan Jetti lähinnä kallisti päätään vinoon. Neuvoksi tuli kokeilla kohottavia otteita sisäohjasta. Ne auttoivat hieman, mutta aika hankalaa silti oli. Vasemmassa kierroksessa arvattavasti oma istuntani hankaloitti asiaa. En myöskään saanut ulko-ohjalla pidettyä tuntumaa. Toisaalta taas ulko-ohjasta piti antaa vähän periksi, jotta hevonen pääsi yliasettumaan helpommin. Jonkinlaisen tuntuman säilyttäminen olisi silti ollut tarpeen tai ainakin ulkopohkeella kontrollointi, sillä Jetti tuppasi vähän valumaan ulkoa karkuun. Oikea kierros meni vähän paremmin onneksi, mutta työtä siinäkin oli tehtävä.
Laukannostojen apuna käytimme peruutusta. Varsinaisia peruutusaskelia ei tarvinnut paria enempää ottaa, sillä sen ideana oli saada hevosen painopistettä takajaloille ja sitä kautta sujuvampi laukannosto. Peruutukset olivat vähän tavallista tihkaampia, ja jäin säätämään niitä liiaksi. Niinpä peruutukset menivät välillä hieman vastustellen, jolloin laukkakaan ei noussut kovin näppärästi. Opettajan muistutuksen jälkeen tajusin olla ajattelematta peruutusta liikaa ja keskittyä enemmän noston valmisteluun. Saimme muutamia kohtalaisia nostoja, mutta ne jäivät silti kaivelemaan. Sentään pääsimme laukkaan ilman raviaskeleita, ja parhaimmissa nostoissa oli vain askel tai pari käyntiä. Olisin silti niin tahtonut sellaisia pontevia nostoja, mutta en vain osannut ratsastaa niitä. Höh! Näitä saisi kyllä treenata lisää samoin kuin laukannostoja ravista.
Tunnin päätehtävät jäivät hieman hampaankoloon, kun en saanut niissä kovin mainittavia onnistumisia. Jotenkin taas se kokonaisvaltainen hevosen hallinta oli hukassa tai sitten keskityin yhdellä kertaa liian moneen asiaan. Toisaalta tunnilla tuli taas hyviä huomioita sellaisista asioista, joita saisi treenata useamminkin. Kaiken lisäksi nämä asetukset ja nostot ovat myös sellaisia asioita, joita on helppo jokaisella tunnilla miettiä. Taas siis asioita sinne (loputtoman) pitkän treenilistan jatkoksi. Eivätpähän hommat lopu kesken!
