Kentän estekausi avattu

Pääsiäisen Jetti-putkeni jatkui vielä maanantaina, kun kävin korvaamassa väliin jäävän tiistain tuntini. Kenttä oli mainiossa kunnossa, mikä oli tosi hyvä juttu. Luvassa nimittäin oli hieman kouluvääntöä, jonka jälkeen pääsimme vähän hyppelemään. Jihuu! Ratsukoita oli neljä.

Tunnin kouluosuuden kuviota tahkottiin ravissa oikeassa kierroksessa seuraavasti: lyhyen sivun keskelle pyöräytettiin kymmenen metrin voltti, pitkälle sivulle tehtiin askeleenpidennys, toiselle lyhyelle sivulle ratsastettiin toinen kymmenen metrin voltti kierrokseen nähden vastaiseen suuntaan eli vasemmalle ja sitten vielä toiselle pitkälle sivulle tahkosimme loivan kiemuran. Vasemmassa kierroksessa kuvio oli muuten sama, mutta askeleenpidennys korvattiin kolmen askeleen käyntisiirtymällä.

Voltit menivät kohtuullisesti, kun sain korjattua istuntaani sekä säilytettyä tahdin niiden aikana. Harjoitusravissa istuminen oli tänään jotenkin vaikeaa eikä siihen tullut tämän tehtävän aikana parannusta. Ehkä olin tavallista enemmän jumissa. Askeleenpidennykset teinkin suosiolla keventäen. Niissä oli hitusen ajatusta, mutta selvä ero jäi puuttumaan. Maltoin sentään lähteä niihin askel kerrallaan, mikä auttoi kummasti. Loiva kiemura vaihteli kokoaan ja reittiään melkoisesti, mutta lopulta aloin hahmottaa sitä järkevämmäksi. En ensin huomannut ajatella kuviota kokonaisuutena, vaan ratsastin siitä aina yhden osan kerrallaan, jolloin siitä tuli vaihteleva ja vähän rikkonainenkin. Kolmen askeleen käyntisiirtymät sujuivat yllätyksekseni aika kivasti ja pehmeästi. Jetti laskeutui ravista käyntiin hyvin ja palasi samoin takaisin raviin aika vaivattomasti.

Kouluosuuden jälkeen pääsimme hyppelemään. Ensin tulimme molemmissa kierroksissa ympyrällä yksittäistä kavalettia. Pari kierrosta menimme sen yli isommalla ympyrällä, jonka jälkeen ylitimme sen pari kertaa pienemmällä ympyrällä. Oikeassa kierroksessa myötälaukka säilyi isolla ympyrällä, mutta pienemmälle ympyrälle lähdettäessä se vaihtui ristilaukaksi. Opettaja neuvoi säilyttämään ulkopohkeen eli tässä tapauksessa vasemman pohkeen paremmin tuntumalla sekä johtamaan maltillisesti. Nämä vinkit auttoivat, jolloin saimme säilytettyä myös pienemmällä ympyrällä myötälaukan. Vasemmassa kierroksessa sain myös käyttää ulkoapuja, jotta Jetti pysyi ympyrällä eikä lähtenyt suurentamaan sitä. Tässä kierroksessa sain hyvin vihiä siitä, kuinka käännöstä tuli ajatella jo hypyssä, ja kuinka se onnistui parhaiten satulassa istumalla, ei irti siitä heilumalla.

Tämän jälkeen hurautimme neljän hypyn pikkuradan. Matkaan lähdimme oikeassa kierroksessa hypäten ensimmäisenä olleen kavaletin, joka sujui mukavasti. Tie kakkoselle oli asiallinen, ja laukka vaihtui siinä toivotusti vasempaan. Kolmoselle pääsimme myös näppärästi, ja matka jatkui helposti. Neloselle oikaisimme hieman, mutta ei ihan vallattomasti. Vasen pohkeeni ei ollut tuntumalla, jolloin Jetti pääsi hieman omille teilleen sitä kautta. Neljäs hyppy sujui kuitenkin mukavasti. Sen jälkeen tosin sain korjata Jetin ristilaukasta oikeaan laukkaan. Toiselle kierrokselle ristikot nousivat noin 60–70 sentin pystyiksi. Ohjeeksi tuli ratsastaa rauhassa isot tiet ja pitää etenkin vasen pohje tuntumalla. Sain korjattu sekä tiet että parannettua pohkeiden säilyttämistä tuntumalla. Koko rata sujuikin helposti laukan pyöriessä todella hyvin. Olipa ihanan helppoa ja vaivatonta!

Loppuraveissa hurruuttelimme koko kentän kokoista kiemurauraa, jonka aikana annoin Jetin venyttää ohjan perässä. Tunti päättyi todella hyviin fiiliksiin. Jetin laukka rullasi miniradalla niin mainiosti, ettei hetkeen. Nyt on kentänkin estekausi avattu, ja odotan kyllä innolla tulevia treenejä. Kivaa!