Pitäisi tehdä jotain

Lauantaina suuntasimme taas Noran ja Kaisan kanssa Helin estetunnille. Puppe oli alkuverryttelyssä totuttua nihkeämpi etenkin siirtymisissä ylöspäin. Kun siirtymän sai onnistumaan, eteni Puppe kuitenkin ihan ok. Yritin kyllä herätellä sitä töihin ja tehdä siirtymiä sen avuksi, mutta Puppe pysyi kuitenkin vähän uneliaana. Ei niin tahmaisena kuin mitä se joskus on osannut olla, mutta ei kyllä ollut ihan se Puppe, mihin olen alkanut tottua. Arvelin ratsun vielä piristyvän, kunhan hypyt alkaisivat, joten en murehtinut asiaa kummemmin.

Ennen rataa hyppäsimme yksittäisiä tehtäviä. Ensin tulimme kaksi pystyä aloittaen oikeasta laukasta (ratapiirroksen esteen 3 ja 4). Ensimmäisellä kierroksella laukka oli hieman ponnetonta, eikä Puppe vaihtanut ensimmäisessä hypyssä toivotusti vasempaan laukkaan, vaan se piti korjata ravin kautta. Toinen hyppy oli ihan ok, mutta edelleen vähän vetelä. Toisen kierroksen ensimmäinen hyppy meni kivasti, ja laukka vaihtui siinä oikeasta vasempaan. Toiselle hypylle vienyt kaareva tie pääsi syömään vähän laukkaa, mutta pääsimme pystystä silti ihan kohtuullisesti yli.

Seuraavaksi tulimme 21 metrin pystyn ja okserin suoran linjan (esteet 1 ja 2) oikeassa laukassa. Opettaja toivoi väliin kuutta askelta, mutta ensimmäisellä kierroksella pistimme siihen yhden ylimääräisen eli seitsemän askelta yhteensä. Tajusin aika nopeasti ensimmäisen hypyn jälkeen, että jäämme toiselta esteeltä kauas. Tajuamisen lisäksi en silti saanut tehtyä mitään, jolloin se ylimääräinen askel lipsahti mukaan. Toisella kierroksella sain Pupen tulemaan ensimmäiselle esteelle reippaammin, mutta se silti pääsi jarruttamaan sitä kohti. Nyt olin kuitenkin hereillä ja sain ratsastettua heti hypyn jälkeen eteen. Puppe totteli kiltisti, ja nyt pääsimme välin kuudella askeleella. Kuudes askel jäi hieman kauas okserista, mutta ei onneksi mitenkään mahdottoman matkan päähän, jolloin Puppe pääsi hyppäämään ihan ok.

Kaisalle kiitos tästä!

Sitten tulimmekin radan kahdesti, ensin noin 60-70, sitten noin 80 sentin korkeudella. Ensimmäisellä kierroksella sain Pupen laukkaamaan hyvin. Keskittymiseni kuitenkin herpaantui ennen ykkösestettä, jolloin Puppe jarrutti, ja ponnistuspaikka valui turhan lähelle estettä. Yritin usuttaa Puppea eteen, mutta olin pahasti myöhässä. Niinpä kuuden askeleen väli meni taas seitsemällä. Kolmoselle tulimme myös liian pohjaan, jolloin laukka piti korjata hypyn jälkeen ravin kautta vasemmaksi. Neloselle lähestymisessä laukka hyytyi, ja ehdin vielä kommentoida ääneen, että "tarttis tehä vissiin jotaki". Mutta en tehnyt, pah! Oman ratsastuksen kommentoimisen sijaan saisin mieluummin ratsastaa. Tämän hölmöyden tuloksena Puppe stoppasi neloselle. Uudella lähestymisellä ja topakammalla ratsastuksella sain Pupen kipuamaan nelosen yli. Viitonen sujui onneksi ihan ok. Kuutoselle lähestyttäessä Puppe pääsi vähän venymään, ja jäin taas ihmettelemään ponnistuspaikan näkymättömyyttä. Unohdin ratsastaa ja hups, niin Puppe kielsi sitten kuutosellekin. Heräsin taas, ja uusintayrityksellä pääsimme vähän kömpien kuutosesta yli laukka siinä oikeaksi vaihtuen. Opettajalta alkoi sadella mukavasti komentoja, ja niiden avulla seiska ylittyi ihan hyvin, ja Puppe vaihtoi siinä toivotusti laukan vasemmaksi. Kasille tie pääsi syömään taas vähän laukkaa, mutta olin hyvin menossa. Puppe vaihtoi kasilla itsensä turhaan oikeaan laukkaan, mutta eteni välin ysille kuudella askeleella ja korjasi itsensä siinä hypyssä takaisin vasempaan laukkaan.

Toiselle kierrokselle lähtiessä viritin Puppea vähän paremmaksi. Ykkönen ylittyi ok, joskin pienen kolautuksen kautta ja turhaan vasempaan laukkaan päätyen. Sitten en tiedä, mitä tapahtui, sillä valuimme kauniin harkitusti kakkosesteestä vasemmalta ohi. En tainnut ihan ratsastaa. Korjasin laukan ravin kautta oikeaksi ja otin uudelleen lähestymisen kakkoselle. Nyt kakkonen ylittyi, mutta mönkimällä. Kolmosella jatkoimme samaa eli tulimme pohjaan, mutta menimme sentään yli laukan vaihtaen. Neloselle tultaessa Puppe yritti hyytyä, mutta olin topakkana ja komensin sen siitä yli. Viitonen meni samoilla tulilla onneksi. Kuutoselle tuli jo melkein asiallinen lähestyminen ja hyppy, ja laukka vaihtui siinä vasemmaksi. Seiska oli ehkä radan paras hyppy, vaikka siinäkin olisi ollut viilattavaa. Radan viimeiset hypyt eli kasi ja ysi menivät onneksi asiallisesti, jolloin meno vähän parani. Siihen saakka rata oli ollut ärsyttävän epätasainen ja täynnä huonoja ponnistuspaikkoja.



Opettaja kommentoi, että Pupen takajalat olisi pitänyt saada töihin ja koko hevoseen enemmän ryhtiä. Emme tainneet kumpikaan Pupen kanssa olla ihan terävimmillään tällä kertaa, mikä heijastui inhottavasti koko tuntiin. Ei ole mukava hypätä, jos jokaiselle esteelle ajautuu pohjaan, ja esteen ylittäminen käy hevoselle työlääksi. Esitetyt kiellot ja ohimeno olivat kyllä täysin turhia. Se sentään vähän lohduttaa, että tajusin noina hetkinä asioiden olevan pielessä, vaikka en saanutkaan niitä korjattua. Olisi silti kiva oppia toimimaan eikä vain ihmettelemään kesken ratsastuksen asioita ääneen. Positiivista oli kuitenkin se, että valtaosan ajasta maltoin odottaa hyppyjä enkä kiirehtinyt kaulalle könöttämään. Parannettavaa olisi ollut oman ratsastuksen terävöittämisessä ja sitä myöten Pupen. Ensi kerralla paremmin, toivottavasti.

Videoista kiitos Alekseille!