Innolla esteille

Keskiviikon valmennusryhmän estetunnilla ratsukoita oli vain neljä, mikä aiheutti tietysti hilpeitä hihkaisuja. Olin ajatellut saavani Manun, mutta se meni vuorostaan toiselle kuskille, ja sain tuuraajaksi Loren. Mikäpä siinä, sillä Lore on tolkku hyppääjä, joka myös liikkuu itse. Aikanaan taisin käydä useammankin tunnin sillä estevalmennuksissa ja miellyin siihen ihan mukavasti. Nyt tällä tunnilla pääsimme treenaamaan radan hyppäämistä hyvillä teillä tilaa käyttäen.

Alkuverryttelyssä ravailimme molemmissa kierroksissa sekä otimme vasenta laukkaa omatoimisesti. Lore tuli tunnille tallista, mutta se oli mukavasti hereillä. Sitä sai kuitenkin vähän lyhentää ja ennen kaikkea yrittää saada takajalkojen päälle. Huomasin tämän itsekin, mutta keinot hevosen etupään keventämiseen olivat vähän hukassa. Jotain pohkeilla ja jotain ohjalla? Kaiketi, mutta apuni taisivat jäädä aika epämääräisiksi. Laukka kuitenkin oli säädeltävissä, ja testasin parit reippaammat pitkät sivut ja otin taas ympyröillä kiinni. Lore kuunteli hyvin eikä jäänyt puuhaamaan omiaan.

Ennen rataa otimme erilaisia tehtäviä alle. Oikeassa laukassa tulimme yksittäisen esteen (ratapiirroksen este numero 1) kahdesti ristikkona ja kahdesti pystynä. Vasemmassa kierroksessa tulimme puolestaan omina tehtävinään esteet 2–3 ja 4–5. Ensimmäisessä tehtävässä saimme kerran laukan vaihtumaan hypyssä, muuten se piti korjata aina ravin kautta. Ensin Lore yritti lähteä hyppyyn kaukaa, kunnes sain sen odottamaan. Lopulta ilmeisesti liian paljonkin, kun opettaja kommentoi Loren ajautuvan pohjaan. Toisessa tehtävässä eli kaarevassa linjassa esteeltä 2 esteelle 3 Lore alkoi jo innostua hommasta. Niinpä sitä sai toppuutella, kun ensimmäisen hypyn jälkeen se lähti vähän kiihdyttämään. Muuten tehtävä sujui ihan mukavasti, ja kieltämättä oli mukavaa vaihtelua joutua kerrankin jarruttamaan hevosta. Tulimme vielä noin 16,5 metrin välillä olleet kaksi pystyä lävistäjällä. Ensimmäisellä yrittämällä tulimme ensimmäiselle esteelle pohjaan, jolloin Lore ei enää venynyt toivottuun neljään askeleeseen, vaan meni välin viidellä. Opettaja neuvoi säilyttämään laukan kaarteessakin tehtävälle lähestyttäessä, jotta väli menisi neljällä askeleella. Tämä neuvo toimi, ja Lore tuli toisella yrittämällä välin neljällä askeleella siten, että se melkein kävi ahtaaksi. Laukanvaihtoja emme saaneet tälläkään tehtävällä aikaiseksi, mutta en antanut sen häiritä sen enempää.

Sitten pääsimme tulemaan radan kahdesti. Ensin noin 60 ja sitten noin 70 sentin korkeudella. Ensimmäisen kierroksen aloitimme kolauttamalla heti ensimmäisen esteen puomia. Oikea laukka ei vaihtunut hypyssä, vaan pitkän jarrutusmatkan kautta sain Loren ravin kautta vasempaan laukkaan. Kakkosesteelle Lore pääsi lähtemään vähän kauempaa, minkä seurauksena tuli pieni kiihdytys hypyn jälkeen. Kolmonen ylittyi ihan mukavasti, kun sain ennen sitä vähän pidätteitä läpi. Neloselle tultaessa pidäte ei mennytkään läpi, ja Lore ajautui pohjaan. Lore oli kuitenkin sen verran menossa, että pääsimme viitoselle neljällä askeleella. Viitosesteellä laukka vaihtui viimein hypyssä oikeaksi. Lore yritti taas vähän lähteä kiihdyttämään, mutta onneksi kuutoselle oli matkaa, ja sain vähän jarruteltua sitä. Siitä huolimatta se pääsi taas hyppyyn vähän kauempaa, mutta vaihtuipa laukka hypyssä vasemmaksi. Seiskalle tultaessa opettaja muistutti tekemään puolipidätteitä. Jarrutukseni jäivät vähän viime tippaan, jolloin tulimme radan viimeiselle esteelle lähelle. Lore kuitenkin selviytyi pienestä okserista ihan hyvin silti.

Toisella kierroksella ykkönen meni ok, mutta laukankorjaus ravin kautta venyi tosi pitkäksi. Sain Loren just ja just vasempaan laukkaan ennen kuin kakkoseste oli jo edessä. Rytmiä ei ehtinyt löytyä, jolloin esteelle tuli kolautus. Kolmoselle tultaessa sain Lorea vähän kiinni, mutta menin rentoutumaan ennen aikojani, jolloin Lore lähti hyppyyn hieman liian kaukaa. Neloselle saimme viimein tosi mukavan hypyn, kun odotin sinnikkäästi enkä päästänyt Lorea minnekään. Viitoselle tulimme vähän lähelle ja ylitimme senkin kolautuksen kautta, laukka sentään vaihtui hypyssä oikeaksi. Kuutosella sain tehtyä taas saman eli odotettua, jolloin Lore lähti hyppyyn hyvin. Laukka vaihtui hypyssä ristilaukaksi. Opettajan ohjeen mukaisesti pyöräytin voltin, jonka aikana korjasin Loren vasempaan laukkaan. Tämä auttoi rauhoittamaan menoa, jolloin seiskalle tuli myös tosi asiallinen hyppy.

Loppuun otimme radasta vielä lyhyen pätkän uusiksi eli esteet 1–3. Ykkönen meni nyt tosi kivasti, vaikka jouduin korjaamaan jälleen kerran laukan sen jälkeen ravin kautta vasemmaksi. Kyttäsin kakkosta ja ponnistuspaikkaa niin ahkerasti, että unohdin ihan ratsastaa tietä. Tulimme esteelle vinosti, jolloin Lore hidasti ja luikahti vasemmalta ohi. Oho ja hups. En yhtään tajunnut. Uusintayrityksellä tie tuli kuntoon, ja Lore hyppäsi kakkosen rauhassa. Sama hyvä fiilis jatkui kolmosta kohti, jolle pääsimme rauhassa, ja Lore hyppäsi tunnin viimeisen esteen mukavan maltilla.



Opettaja tuumasi tunnin lopussa, että Lore oli näyttänyt hypyissä niin innostuneelta ja siltä, että tietää, mitä on tekevänsä. Se ei kuulemma ole hetkeen hypännyt mitenkään kummemmin, mikä kyllä selitti innostumisen. Eikä se edes haitannut, sillä Lore ei kuitenkaan säntäillyt päättömästi eikä keksinyt ylimääräisiä virikkeitä. Oli mukava ratsastaa eteenpäinpyrkivää hevosta, joka samalla paljasti puutteeni: pidätteet eivät mene läpi, kun niiden aikana hillun irti satulasta. Monet jarrutukset venyivät tämän takia melkoisesti, mikä vähän tietysti rikkoi rytmiä. Plussaa itselleni annan siitä, että monen hypyn kohdalla sain odotettua ja sitä myöten Lorenkin malttamaan. Petrattavaa olisi taas ollut mukautumisessa hyppyyn, sillä tahdoin olla niissä turhan kiireinen. Yksi ohimenokaan ei jäänyt onneksi harmittamaan, sillä muutoin sain tunnista paljon irti. Tämän perusteella tahdon kyllä hypätä Lorella jatkossakin, jos se pysyy yhtä reippaana, mutta silti tolkkuna.

Kuvasta ja videoista kiitos Alekseille!